Silloin vielä, ku Stadissaki pysty hiffaan talvee, niin Stadin IFK duunas hyyrydiilii Väiskin kentsusta. Tais olla jotain Sipoon ammattifisustajia nää starbot, jotka starttas lykkään vodaa kentsun pintaan heti ku ekat frysikset födas. Minnaan, et viimeistään ainaki jouluna pikku piltit pääsi tsekkaan niitten uusii skrinnareita ja pilleristagoja.
Tää skrinnausbaana oli dilkattu kahteen osaan. Skrinnaajat ja skulaajat omilla puolillaan. Sinne sisään kentsulle ku mentiin niin joutu stikkaan snadisti fynaa yhen kojun libariluukusta, jossa tsittas usein yks mulle tuttu giltsi.
Meitsin himassa ku toi kapitaali ei pahemmin viihtyny, niin fatsiki vaan totes, et käytä poitsu tota köyhäin porttii. Sehän oli yleinen nimitys ku mentiin pommilla sisään. Faija sillai sit yllytti meitsiiki duunaan skäfää, sen mielestä mierolaiselle oikeutettuu kriminaalii jekkuu. En tainnu kyl jäädä kertaakaan vaksien haaviin.
Sit piikkilanka-aidan alta sisään kentsulle. Välillä kyl jäi toi puska aidan piikkeihin poseen ja joutu sormet hurmeessa riuhtoon itteensä leediks. Mähän pystyin duunaan skrinnarit jo himassa klabbeihin ku joutu ylittään vaan ton Meklun. Meitsihän budjas Sammonkartsalla lähellä Väiskin kentsuu.
Yks buli rieha Väiskillä oli kerran talvessa noi russarit. Kassa lykkääs friiduille ja jannuille eri väriset rusetit rintaan, joissa staijas numerot. Sit varsinki kundit. alko tsögaan gimmoilta samaa numeroo ku itellä. Joskus sinksattiin salaa numeroita kundien kera, että pääsis skrinnaan jonkun makeen unelmatypyn kera.
Nyt ku funtsin, niin yleensä skrinnattiin jotain snadii nahkalenkkii molempien kiinnipitäen, aina vastapäivää kentsuu. Ja kaihoisa valssimusa kaiku ämyreistä monona Väiskin raukeesti tummuvassa illassa. Nyt on tääki kliffa talvistaili jo hististä. Mut onneks on tääki muisto vielä elävänä hertassa.
Nää gimma ja kundi on just hiffannu, et niitten numerot russareissa stemmaaki yhteen. Nyt sit on jänskää tän parin vaan venaa, et toi Femme Fatalle oiski valkannu oikein.
Sit aina talven finaalissa ku Väiskin kentsu starttas sulaan vodaks ja kuiteski oli vielä snadisti jäätä tän vodan alla, raahattiin kentsun katsomon puusitsit lautoiks joitten päällä me kundit lykittiin itteemme tseboilla ja skimbasauvoilla ympäri tätä vetistä skrinnausbaanaa.
Teksti ja kuvat: Jaaakko Koroma