Ei oo iisii ku födaa kundiks.

Ei oo iisii ku födaa kundiks. Beibigiltsii lellitään jo heti Kätiksellä. Sille roudataan nallee, possuu ja kasapäin pinkkii kledjuu lahjaks. Tää buli vierailijajengiki riehaantuu ja sit kutsuu sitä muka joksi snadiks prinsseksaks.
Sit ku se typy on roudattu himaan ja se päästää snadinki vinkasun, niin mutsi ja faija ryysii hinkuna kimpassa tuuppaan sille lohtuu. Sit jos sillä ois skäfästikki fleduu, sille duunataan söde keltanen rusetti. Ku taas kundipiltti, se saa kirkuu fessi punasena jelppii jos se vaik potee tota kolikkii niin faija vaan karjuu, et naama umpeen jannu kundit ei spiidaa.
Sit ku starttaa toi skole niin ekaa ja tokaa luokkaa dominoi yleensä toi leidimaikka. Tää ope on yleensä joku turhautunu ja varsinki kundiskidejä syvästi inhoova tantta. Sen mottona kait on, et jos luokassa sattuiski jotain feeluu niin kundit on aina sen draaman rofeja.
Sit ku skolejengi viettää välkkärii pitskulla, niin gimmat senku pomppii vaan barbii keskenään. Kundi taas joutuu vängälläki fragiksiin, ku sen tarttee tsögaa mainetta ja rispektii styrkkana kundina.
Sit kundit skulas pajatsoo. Tää pajatso oli snadi sinikantinen vihko, jonka sivut taitettiin ja fritsut jemmatiin sinne ineen. Sit raotettiin snadisti tätä pajatsoo kafruille ja kaveerattiin, et mulla on vaan pari kassaa. Idis oli et tällai treenattiin bytsgaa fritsuja ja jos oliki fitti tsägä ku avattiin tää taiteltu sivu ja siinä luki et kassa, sä menetit sen sun bytskattavan fritsus. Monta kertaa huijattiin ja pajatsossa staijas neljäki kassaa. Mut, kundihan ei saanu spiidaa?
Sit kundit starttas skulaan fudista ja lätkää. Födas stressii ku treenas skulaa itteään vakkariks jengin kokoonpanoon. Sit jos faijaki vielä venas hinkuna kundin karriäärii tossa sporttiksessa. Mut sit joka eedenissä vaklaaki toi kyy.
Monen kundin into kehittyy futaajana feidas vähitellen, ku nää gimmat tunki viekkaudella ja vääryydellä meggeen jannujen eloon. Kundit vähitellen hiffaski, et kantsuuki jättää treenejä väliin ku giltsi räpytteli sen feikkiripsii ja veti jurkkaa, et tää lovestoori onki hintsuilla jos kundi hikipinkona vaan treenaa.
Mut oisko sittenkään ollu kundin elo nastaa ilman näitä södejä sydänkäpysii, näitä friiduja. Eiks jehna.
Mun födausmesta sota-aikana oli tää eka Kätis joka staijas Tehtaangartsan ja Neitsytpolun kulmassa jo vuodesta 1833. Mun tyttär födas tässä uudemmassa Kätiksessä 1967. Sehän oli bygattu valmiiks vuonna 1960. Tää vanha hoku, et Neitsytpolku johti Kätilöopistoon, on varmalla tuttu kaikille mun ikäsille stadilaisille.
Teksti ja kuva: Jaakko Koroma
Kategoria(t): Arkisto. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *