Hedari | Pääkirjoitus

Korona on kallis, mut niin on laiffikin. Meidän Hyvä Hallituksemme alkaa lapioida urakalla uutta
velkarahaa isoihin kasoihin valtion holviin, joista sitä sitten ripotellaan Hyviin Hankkeisiin ympäri
maata. Melkein 19 miljardia koronaeuroa.
Tavallinen dallaaja ei tajua, kuinka iso fyrkka yksi miljardi on. Tuhat miljoonaa. Jos tämä
keskivertopalkansaaja tienaa vuodessa jotain nelkyt donaa euroa brutto, niin koko 40 vuotta
kestävän työuran aikana se merkkaa handuun vähän päälle yhtä milliä.
Nyt otetaan siis uutta velkaa 19 000 milliä valtion ja kuntien jo aiemmin ottamien 125 000 miltsun
lisäksi. Eikä nyt ei puhuta privaatista velasta, jota porukalla on yhteensä noin 120 000 miljoonaa
euroa. Sillä on ostettu mm. kämppiä, fiudeja ja etelänmatkoja. Onneksi omaisuuttakin on
vastapainoksi: ahtaita himoja, homekouluja, Nykäsen Matin mitalit ja Jare Tiihosen Rolls Royce.
Meillä on kymmeniä tuhansia järviä ja miljardeja euroja velkaa ruma rilluma rilluma rei. Mutta ei
hätää, ehkä uusi velka joskus mitätöidään. Toivossa on hyvä elää, sanoi velkamato. Velkakirjat vain
unohdetaan sopivasti Euroopan keskuspankin holveihin. On sitä ennenkin rahaa hukattu.
Hallituksen yksi ministeri kadotti veronmaksajien fyrkkaa 50 tonnia tilaamalla itselleen vain
kuudessa kuukaudessa bamlaus- ja mediakonsultointia ilman kilpailutusta firmalta, jonka
pääomistaja tykkää tämän ministerin puolueesta.
Ei ministeri keskimääräisesti huono bamlaaja ollut ennenkään, mutta hän skagas esiintymistä.
Mutta nyt hän on siis oikeen konsultoitu puhuja. On lupa odottaa, että tämä ministeri bamlaa
Tornion murtheella meiät kaikki kumoon. Kun kepussa näin tehään, se ei ole yleensä Stadille hyvää
meinannut.
Ministerin konsultointi epäonnistui kuitenkin snadisti päinvastaisista todisteluista huolimatta ja
siksi fyrkka bungattiin turhaan. Konsultti näet jätti konsultoimatta sen, et kun tämä hankintakuvio
joskus kuitenkin jotain kautta paljastuu, niin se näyttää ulospäin aika rumalta. Ja siitä koituu
ikävää, eikä suinkaan tavoiteltua positiivista julkisuutta. Turha ostos siis.
Samalla katos 50.000 euroa valtion kassasta. Tosin pieni osa palautuu takaisin veroina, se
lohduttaa. Mutta jos suunnittelee oikein hyvin, ei palaudu. Mutta silloin asiaa ei enää kukaan
minnaa. Ja jos taas konsultoitu ministeri bungaa konsulttifyrkat omasta lompsasta jälkikäteen
valtiolle, ei sitäkään kauaa minnata, koska ministeriön dörtsillä venttaa jo joku uus konsultti.
Tän veivauksen keskellä on hyvä muistaa, että Suomen perustuslain viidennen luvun 60. pykälästä
voi plugata, et ministeriksi on valittava paitsi rehellinen, mutta myös taitavaksi tunnettu Suomen
kansalainen. Jep jep.
Mut pian juhannuksena suulis paistaa ja on lämmin mikäli uskoo iltapäivälehteä. Silloin kukaan ei
funtsi velkaeuroja, eikä ministerin skagaamista. Silloin funtsitaan datsoilla sitä, onks vihta vihta, vai
onks vihta vasta.
Glaiduu koronavapaata kesistä jokaiselle. Myös ministereille ja konsulteille!
Olli Havu