Stadin byggaaminen ja tuunaaminen tulevaisuuteen on jännää peliä. Jutskanhan pitäis mennä niin,
että joku funtsii ja suunnittelee ensin alustavasti ite, neuvottelee sitten kaupungin
virkahenkilöiden kanssa ja tekee sitte esityksen. Virkamiehet tutkivat, valmistelevat, tekevät
kaavaluonnoksen, ja sitten kaavaesityksen. Se menee lautakuntaan ja sitten kaupunginhallitukseen
ja valtuustoon.
HIFK:n hallihankkeen piti mennä samaa polkua, mutta ei. Se neuvotteli Stadin virkakunnan kanssa
Helsinki Garden -suunnitelmasta bygata iso monitoimihalli ja viihdekeskus Töölön hoodeille
vanhan Nordiksen jäähallin ja Stadikan väliin. Asia eteni ensin hyvin virkakunnan kanssa.
Helsingin suunnittelijoille on tärkeää, että Stadiin tulee uusia houkuttelevia kohteita ja palveluja,
tässä tapauksessa vieläpä yli 90 -prosenttisesti privaatilla fyffellä. Hanke oli kuitenkin liian
kunnianhimoinen Suomeen, jossa kaikki useimmiten latistuu. Kuuluisimpia latistuksia ovat olleet
kansainvälisesti kuuluisan Guggenheimin museon poliittinen ryttääminen ja Musiikkitalon
rakentaminen tarpeeseen nähden ainakin viidenneksen liian snadiksi.
Nyt latistetaan Helsinki Gardenia. Normaalin hankepolun sijaan tilalle tuli alkuvaiheessa
huutoäänestys. Kuka huusi koviten ja kellä oli eniten kauluksessa nappeja voitti. Arkkitehtiproffat,
arkkitehtiliitto ja museovirasto tietysti huusivat ja jopa Lipposen Paavo huusi. Nyt Garden aiotaan
viedä eteenpäin aiempaa snadimpana, koska valtavaan isoon tyhjään tilaan mitoitetulle
keskukselle kävi Musiikkitalot. Kuulemma liian iso, vaikkei se oikeasti sitä ole kun käy tarkemmin
tutustumassa alueeseen.
Mutta vain 600 metrin päästä Gardeniasta kuuluu kummia. Sinne on nousemassa Trigoniksi
kutsuttu suuri rypäs Kalasatamaakin paljon korkeampia rakennuksia. Nyt kaupallinen rakennuttaja
YIT on toivonut, että korkeimman rakennuksen korkeutta nostettaisiin 180 metristä 200 metriin.
Varmaankin siksi, että isompaan massaan on iisimpi suunnitella kaupallisesti muunneltavia tiloja.
Kaupungin virkahenkilöt tuntuvat hyväksyvän ajatuksen korkeuden nostosta reilusti yli aiemman
51 kerroksen. 200 metriä tarkottais varmaankin viittä lisäkerrosta. Muut viisi tornia ovat tätä
matalampia, mutta korkeita nekin ovat. Ja taatusti näkyvät vain puolen kilsan päähän Nordikselle,
johon huutoäänestys päätti, ettei saa olla isoa, pitää olla pientä. Pasilan korkein torni tulis siis
olemaan 66 metriä korkeampi kuin Kalasataman Majakka. 66 metriä on paljon kun muistaa, et
Stadikan torni on 72 metriä.
On se vänkää seurata, miten tässä edetään. Luulen, että ainakin poliittisessa pelailussa käydään
taas kerroshuutoa. Ettei vaan kävis kuin Jätkäsaaren Clarionille. Puolet lähti.
On Stadilla kyllä edessään kimurantti kinttupolku edessään kun sen pitäis kilpailla Tukholman,
Oslon, Kööpenhaminan, Berliinin ja Tallinnan kanssa. Vaatimattomuus ei siinä pelissä ole kovaa
valuuttaa. By the way, menkääs kattomaan Tukholman Globenia. Se bygattiin 30 vuotta sitten ja se
on maailman suurin pallomainen rakennus. Kyllä se on iso, jättestor. Mutta hei, Trigonin korkein
rakennus olisi 10 metriä korkeampi kuin pohjolan tähän asti korkein Malmön Torso -rakennus.
Stadissa toinen saa ja toinen ei.
Olli Havu
SLAMY facebook
Kategoriat
- Arkisto
- Blogeja
- Blogi Anja Rantamäki
- Blogi Erkki Puumalainen
- Blogi Hannu Seppä
- Blogi Jaakko Koroma
- Blogi Lasse Liemola
- Blogi Matti Inha
- Blogi Mira Mink
- Blogi Olli Anikari
- Blogi Olli Havu
- Blogi Pekka Sauri
- Blogi Sami Garam
- Fotot
- Gamlat fotot
- Haastattelut
- Hedari
- Jukka-Pekka Wuorikoski
- Kaupungiosat
- Kolumnit
- Päivä pilalla
- Runoja Harri Hertell
- Runoja Matti Laitinen
- Runoja Timo Pekka Asikainen
- SlangiNyt
- Timo Pekka asikainen
- Tsennaaks Stadii?
- Vaalifönäri
- Videot
- Viikon funtsaus
- Viikon Makke
Arkisto
- maaliskuu 2023 (31)
- helmikuu 2023 (43)
- tammikuu 2023 (51)
- joulukuu 2022 (53)
- marraskuu 2022 (61)
- lokakuu 2022 (60)
- syyskuu 2022 (54)
- elokuu 2022 (37)
- kesäkuu 2022 (13)
- toukokuu 2022 (75)
- huhtikuu 2022 (60)
- maaliskuu 2022 (65)
- helmikuu 2022 (64)
- tammikuu 2022 (3)
- joulukuu 2021 (8)
- lokakuu 2021 (31)
- syyskuu 2021 (52)
- elokuu 2021 (66)
- heinäkuu 2021 (23)
- kesäkuu 2021 (65)
- toukokuu 2021 (94)
- huhtikuu 2021 (77)
- maaliskuu 2021 (70)
- helmikuu 2021 (76)
- tammikuu 2021 (105)
- joulukuu 2020 (66)
- marraskuu 2020 (73)
- lokakuu 2020 (97)
- syyskuu 2020 (67)
- elokuu 2020 (96)
- kesäkuu 2020 (70)
- toukokuu 2020 (95)
- huhtikuu 2020 (78)
- maaliskuu 2020 (75)
- helmikuu 2020 (86)
- tammikuu 2020 (71)
- joulukuu 2019 (72)
- marraskuu 2019 (107)
- lokakuu 2019 (69)
- syyskuu 2019 (78)
- elokuu 2019 (79)
- heinäkuu 2019 (23)
- kesäkuu 2019 (82)
- toukokuu 2019 (82)
- huhtikuu 2019 (93)
- maaliskuu 2019 (109)
- helmikuu 2019 (77)
- tammikuu 2019 (76)
- joulukuu 2018 (100)
- marraskuu 2018 (70)
- lokakuu 2018 (73)
- syyskuu 2018 (110)
- elokuu 2018 (94)
- heinäkuu 2018 (77)
- kesäkuu 2018 (24)
- toukokuu 2018 (84)
- huhtikuu 2018 (89)
- maaliskuu 2018 (101)
- helmikuu 2018 (84)
- tammikuu 2018 (34)
- joulukuu 2017 (92)
- marraskuu 2017 (90)
- lokakuu 2017 (86)
- syyskuu 2017 (102)
- elokuu 2017 (80)
- heinäkuu 2017 (23)
- kesäkuu 2017 (84)
- toukokuu 2017 (95)
- huhtikuu 2017 (98)
- maaliskuu 2017 (93)
- helmikuu 2017 (96)
- tammikuu 2017 (96)
- joulukuu 2016 (118)
- marraskuu 2016 (96)
- lokakuu 2016 (135)
- syyskuu 2016 (106)
- elokuu 2016 (53)
- heinäkuu 2016 (18)
- kesäkuu 2016 (87)
- toukokuu 2016 (100)
- huhtikuu 2016 (138)
- maaliskuu 2016 (109)
- helmikuu 2016 (111)
- tammikuu 2016 (145)
- joulukuu 2015 (105)
- marraskuu 2015 (113)
- lokakuu 2015 (119)
- syyskuu 2015 (92)
- elokuu 2015 (95)
- heinäkuu 2015 (3)
- kesäkuu 2015 (93)
- toukokuu 2015 (145)
- huhtikuu 2015 (94)
- maaliskuu 2015 (92)
- helmikuu 2015 (90)
- tammikuu 2015 (106)
- joulukuu 2014 (45)
- marraskuu 2014 (70)
- lokakuu 2014 (87)
- syyskuu 2014 (86)
- elokuu 2014 (15)
-
Uusimmat artikkelit
- Hedari | pääkirjoitus 19.03.2023
- PRAHAN KATUJA DALLAAMASSA 19.03.2023
- Mun faijan systeri Somerolla 19.03.2023
- Viikon Makke 19.03.2023
- muistatko vielä 19.03.2023