Hedari | pääkirjoitus

Ihmiselle ikävässä tilanteessa usein kuuluva fraasi on ”tulee mutsia ikävä”. Mutta kyllä sitä voi
faijaakin ikävä tulla, eikä siihen tartte kuin yks isänpäivä.
Ite voin sanoa olevani etuoikeutettu, tai onnekas. Olen semmonen stara, joka voi sanoa, et joskus
on joko mutsia tai sitte faijaa ikävä. Aika usein myös molempia. Kaikilla ei ole näin hyvin, sillä moni
meistä vetää perässään perhekokemuksia, jotka ei ole kunniakkaammasta päästä. Me eletään
semmosessa maailmassa, missä hellät ja huolehtivat vanhemmat eivät ole itsestäänselvyys.
Kyllähän meistä jokainen tuntee jonkun, jolla faijaa ei ole mailla eikä halmeilla. Ei ole ollut kenties
kymmeniin vuosiin. Tai faijaa ei ole lainkaan. Seniori-ikäiset voivat olla tilanteessa, jossa sota vei
faijan. Niitä lapsia oli kymmeniä tuhansia.
Toisten faijan vei viina. Se vie enemmän faijoja kuin sota. Lisäksi sekin rampauttaa viinaan
menevän faijan lapset pahimmillaan loppuelämäksi.
Sodan ja viinan lisäksi myös työ vie faijoja. Ne ovat siellä jossain, useimmiten offisessa, tai
liikematkalla, tai asiakasneuvottelussa toisensa perään. On kyl faija, mut kuitenkaan ei ole oikeasti
faijaa, koska faija ei ole läsnä. Sekin on jonkinsorttista orpoutta.
Mun faijani oli kova tekemään töitä, vähän liiankin usein. Ja sitte kun musta tuli itestä faija, niin
enkös minäkin tehnyt liikaa töitä. Oli semmonen kumma kuvitelma, että perheen eteen tekee
eniten painamalla niska limassa hommia fyffeä tienaamassa. Mut sit samalla kertaa tuli
syyllistyttyä näkymättömään faijuuteen. Eli olemaan poissa kenties just sillon kun eniten tarvittiin.
Faijat ovat tänä päivänä tiukoilla. Onneksi meillä ei ole nyt sodan pelkoa niskassa, mutta liika
duuni, ikävä pomo, tai brenkku ovat jatkuvana uhkana. Samoin jonkinsorttinen henkinen
arvotyhjyys, mikään ei maistu miltään, ei edes oma perhe. Faijatkin voi masentua. Faijat kokee
nykyisin olevansa myös muutenkin ahtaalla. Henkisesti. Maailma pyöri ennen miesten johtamana
ja nyt viisarit on uudessa asennossa, kun fiksut naiset sanovat stop äijät, me otetaan nyt komento.
Mut onneks enemmistö daameista on fiksumpia kuin miehet ja ne kyllä tajuavat, et ukoillakin on
mestansa täs maailmassa.
Miehen mitta ei suinkaan ole faijuus, mutta kyllä faijana oleminen on vaan ihan hemmetin hienoa.
Läheisyys ja vastuu pukevat miestä hyvin, vielä paremmin kuin mittapuku. Meidän tarttis nyt anno
domini 2019 julistaa faijat uhanalaisiksi ja alkaa funtsia keinoja faijakannan elvyttämiseksi.
Aloitetaan sunnuntaina 10.11.
Olli Havu