MÄELLÄ DALLATESSA

Asumme Bairro Altossa pienessä, pinkissä kivitalossa Rua São Boaventuralla. Bunkkaamme katutasossa. Fönäreiden eteen on duunattu vihreät harjateräskalterit. Sisäpuolelle sijoitetut, suljettavat puuluukut pitävät helteen päivällä pihalla. Matalien, valkoisiksi maalattujen huoneiden lattiat on päällystetty lakatuilla, leveillä laudoilla. Pienestä köksästä löytyy kaikki tarvittava safkan valmistamiseen ja sen säilömiseen. Arskan huolto pienessä kylppärissä kysyy kärsivällisyyttä ja akrobatiaa.

Mäeltä pääsee laskeutumaan alakaupunkiin vain jyrkkiä stebariportaita tai katuja pitkin. Kartsat ovat hiton kapeita. Niiden fiudekaistaa peittää tummanharmaa, pitoa antava katukiveys. Jalkakäytävät on kuorrutettu liukkailla laavakivikuutioilla. Lissabonin kivimiehet ovat tunkeneet niitä tämän stadin jalkakäytäviin varmaan miljardi kappaletta. Nelikerroksisten rakennusten julkisivut ovat värikkäitä. Punaiset palopostit, pankkiautomaatit, syvän vihreät takorautaiset parvekkeet ja ulko-ovet rikastuttavat katukuvaa.

Skimbaamme vaaleanruskeilla katukivillä alamäkeen peräkkäin Arskan kanssa Rua Da Rosalla kohti Tejo-joen rantsua. Kadun varrella toimii baareja, rafloja, snadeja marketteja ja asusteputiikkeja. Stoppaamme matkamuistomyymälän eteen tsiigaamaan lissabonilaisten keltaisten ja punaisten sporien pienoismalleja. Arskalla on jo messissä berliiniläiset nivelraitsikat Seiska ja Kasi.

Astumme puotiin. Tsekkaamme skurut. Arska valitsee snadin, keltavalkoisen sporan. Olemme nähneet läheisellä Rua São Pedro De Alcantaralla samanlaisen vehkeen höyläävän kiskoilla mäkeä ylös ja alas kolisten, kompressori puhkuen. Yksiteliset harmaapäät ovat aina fulsia. Jengiä roikkuu avoimista ikkunoista.

Kaupan nelikymppinen myyjä kertoi minulle englanniksi, että hänen nuorempi, kotona asuva sisarensa on samanlainen kuin Arska. Hänen mukaansa systeri on ollut Jumalan suoma lahja ja ilo perheelle. Hän toivotti kundillemme siunausta. Portugali on katolinen maa. Kirkkoja on paljon ja niiden edessä tsittaa kerjäläisiä. Eilen piipahdimme keskustan kävelykadulle. Turistit safkasivat sen keskikaistalla. Reunalla pari silmät umpeen ommeltua, sokeaa hemmoa skulasi harmonikkaa.

Kehitysvammaiseen Arskaan suhtaudutaan suopeasti Lissabonin kaduilla, julkisessa liikenteessä, baareissa ja kaupoissa. Tänään on Juhannusaatto. Dallaamme mäeltä alas rantsussa sijaitsevaan isoon Mercado Da Ribeiran kauppahalliin slumppaamaan rehuja, kuivattua rosmariinia ja oreganoa, limppua sekä väijymään hyviä fisutarjouksia.

Teksti ja kuvat:Matti Laitinen
Jussina 2019 Lissabonissa

Kategoria(t): Arkisto. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *