Oon monta kertaa funtsinu, nyt kun kaikki on jo kaukana takana, että jospa oisinki jatkanut oparia. Skrivannu itteni stuiduks. Mennyt lesaan jotain tutkintoo, valmistunut jokski. Tsögannu koulutustani vastaavaa duunii, saanu viran, vekslannu usein duunimestaa, saanu ylennyksen. Sitten tuotannollisista syistä saanu fudut, liian vanha jäbä enää hommaan koulutustani vastaavaa duunii, katkerana alkoholisoitunut, eronnut.
Kun taas menin latojanoppiin, staijasin kymmeniä vuosia Usarin upeiden, erilaisten ja snadisti outojenki tyyppien meggessä. Spiidattiin yhdessä, skriinattiin yhdessä. En pystyis ikinä kertoon näistä ihmisistä, ellemme ois olleet niin läheisiä. Staijanneet niin kauan yhdessä. Bulein osa heistä on jo häippässy veks. En koskaan unohda teitä.
Teksti: Jaakko Koroma