Olipa kerran. Tällai stoorit yleensä starttaa. Niin, yks nuori kundi Svedunmaalla, funtsi flyttaa sen landehimasta Stokikseen. Tää kaiffari oli sporttikundeja. Skulannu futista ja lätkää. Aika talentti.
Funtsi tsöraa itteensä johki mahtijengiin lätkässä. Skaba ei ollu iisii ja tää kundi sit lyftaski, aika faartilla, sen handut ylös. Hokas, et nää kondisdhalliduunit voiski sit olla sen hinkuu. Valmistu personal traineriks. Pääsi duuniin kunkkulinnan lähelle.
Sit tänne kondismestaan, dallas yks aamu, prinsessan näkönen giltsi. Nää jangsterit alko kaveeraan kaikke nastaa, ku ne piti breikkii treeneistä. Sit ne starttas treffan muuteski, mut tietty snadisti salaa kuiteski.
Tän kundin mutsi ja faija, skäfästi sit starttas uteleen, tältä niitten kundilta, sen eloo Stokiksessa. Onks meidän kundilla mitään vipinää kimmamarkkinoilla. Ne kai snadisti studas, et onks tää kundi intreseerattu gimmoista lain, ku ei mitään oo hiffattavissa. Kundi vaan totes, et jotain skäfää skuffaa. Mutsi ja faija sit hinkuna, et roudaa sit tää söde näytille.
Sit kundi, bulin ajan kuluttuu taipu. Tsöras sen vanhan Volvon niiden himapitskulle, giltsi meggessä. Mutsi vaklas salaa fönarista ja totes, et jotain tuttuu tossa gimmassa meitsi kyl niinku hokais. Voi vaan funtsii, et snadi ylläri, ku tää friidu steppas sit ineen.
Minnaan mun elon finaaliin, ku sit myöhemmin, tää kundi ja tää prinsessan näkönen gimma, joras aika bulit häät, niin tän kundin faija piti supernastan hääpuheen. Tää puhe sluuttas sit joteski tällai, et min kära gosse, voin sua nyt valistaa, et snadisti kyl venttasin, et josku mun kundi skulaisi lätkää NHL:ssä, mut ei sun tartte nyt kuiteskaa studaa, et mä oisin joteski, sittenkään pettyny sinuun.
Sillai prinsessa tsögas ittelleen sit prinssin. Prinssi sai riesaks puol valtakuntaa ja ne eli valtsikan siivellä elonsa finaaliin.
Jaakko Koroma