Stadilainen kyllä tsennaa kun dösä ei kulje. Silloin ei pääse duuniin, tai duunista veke. Ei pääse
lekuriin, ei shoppaileen, ei kaverille kylään.
Aika moni Slämyn pluggaajistakin tsöraa dösällä, sporalla, metrolla tai stogella. Joku toki
menee omalla fiudella, mutta usein myös julkisilla vehkeillä. Ja kun julkinen ei kulje, niin
sitten alkaa harmitus. Ja ihan asiasta. Stadi toimii tai ei toimi joukkotrafiikin varassa. Siitä ei
tulis mitään jos kaikki tsörais vain omilla bilikoilla. Kartsat menis tukkoon ja aikaa palais ihan
liikaa. Ja ilma olis entistä nokisempaa ja kasvihuoneemme entistäkin hotimpi. Eikä kaikilla ole
varaa omaan kaaraan. Siksi dösiä, sporia ja stogeja tarvitaan. Stadi on pärjännyt
kansainvälisissä citykyselyissä fantsusti ja yksi keskeinen syy on ollut julkinen liikenne.
Mutta valitettavasti viime vuosina julkinen trafiikki on arkikokemuksella heikentynyt. Liian
usein meniö (Kari Suomalaisen aikoinaan keksimä oiva nimi dösälle) onkin ollut kaputt tai
sökö, ei ole poveria johdoissa, liikennettä liidaavat tietsikat on tiltissä, tai sitten kuskit on
lakossa. Ei kulje. Ei pääse duuniin, ei skoleen, ei minnekään.
Joukkoliikenteestä on tullut lottoa. Länsimetron avaamisen jälkeiset ongelmat ovat tuttuja
jokaiselle Stadin ”haarukkametron” varassa kööraavalle. Tulee vai ei tule ja jos tulee, niin
meneekö? Ja koska? Samaa joudutaan kyselemään lähiliikenteen stogeasemillakin liian usein.
Stadin alueen joukkoliikenne on buli juttu. Liikennettä hoitaa päävastuullisena HSL, eli
fiinimmin sanottuna Helsingin seudun liikennekuntayhtymä. Sen vuosibudjetti on lähes 700
miljoonaa euroa ja sen vempaimiin hopataan nelisensataa miljoonaa kertaa vuodessa. HSL
myös kilpailuttaa yksityiset firmat, jotka saavat ajaa seudun reittejä. Stoget puolestaan ovat
VR:n ja pian meillä on myös yksityisiä stogeja liikenteessä samoilla valtion kiskoilla.
Systeemi on iso ja silloin luulisi, että kaiken pitäis toimia. Mutta kun ei. Länsimetro on ainakin
pieni vitsi. Se on jo valmiiksi ruuhkanen. Se on alamittainen alkuunsa kun
automaattiliikennettä ei tullutkaan ja asemat kaivettiin liian snadeiksi. Metrostogeja sun
muita masinoita myös hajoaa usein ja aina joku pipipää päättää myös päättää päivänsä
hyppäämällä stogen alle ja sitten taas kestää kauan kun metro ei kulje.
Lisäksi meillä tuntuu ay-puolella olevan aivan liikaa kuumakalleja päättämässä ajetaanksme
hei vai laitetaanks me hei hanskat naulaan kun kenkuttaa. Milloin kenkuttaa maan hallitus,
milloin työnantaja. Viimeisin surkuhupaisa näytös aiheutti keskiviikkona harmia 60.000
dösämatkustajalle, kun Pohjolan Liikenteen kuskit järkkäs ylimääräisen lakon. Syynä oli se,
että niiden kuskikaverilta paloi pinna ja se veti Matinkylässä kuonoon asiakasta, joka oli
hankala. Mutta eihän hankalaa saa kuonoon vetää, vaan paikalle pitää soittaa poliisi tai
vartijat. Eikä kuonoon vetäjälle lankeavien potkujen takia saa lakkoa laittaa koko firmaan.
Ehkä työnantajakin olisi voinut harkita pikapotkujen antamista vähän pitempään. Mutta
tilanne taitaa olla niin tulehtunut, että aivot ei nyt toimi.
Tällainen peli kostautuu kaikille joukkoliikenteen käyttäjille, yhtiöille ja duunareille. Nyt
valuvat kaikki kampanjat yksityisauton himaan jättämisestä hukkaan. Mitä huonommin
joukkoliikenne toimii, sen vähemmän kiinnostava vaihtari se on. Ja sen huonommin
liikenteeseen laitetut verot poikivat hyvää.
Vastuu tekniikasta ja yleisestä sujuvuudesta on liikennöitsijöillä ja HSL:n päättäjillä. Vastuu
koskee myös sitä, että asiakkaille hommataan sellainen lippusysteemi, joka toimii ja joka ei
haittaa myöskään dösien kuljettajia. Ja vastuu koskee sitä, että tehdään muutenkin kunnollisia
investointeja kun niitä on lähdetty tekemään. Vastuu duunin tekemisestä on kuskeilla ja
niiden liitoilla, ettei peffaa panna joka harmin kanssa penkkiin. Jos me halutaan, että Stadi
toimii ja ihmiset pääsevät duunipaikoilleen, niin sekä firmojen dirikoiden että niiden
duunareiden pitäis kiireesti mennä itseensä. Liian monta heikkoa lenkkiä on nyt Stadin
joukkoliikenteessä.
Olli Havu
Kirjoittaja on liikenteen sekakäyttäjä
