Liikemies, bisnesmän. Nehän me kyllä tsennataan. Ne funtsii vaan omaa etuaan, mokomatki
ahneet fyffen kerääjät ja mammonan palvojat! Näin usein niin sanottu tavallinen dallaaja,
kartsan mies ja nainen funtsii.
Suomalainen saa kyllä vaurastua lotossa, skulaamalla lätkää, skimbaamalla, tai ajamalla
formuloita. Mut omalla duunillaan bisneksissä fyrkan saaminen mielletään vähintään
epäilyttäväksi ja jopa ahneeksi jutuksi.
Eihän se tietenkään noin simppeliä ole. Usein bisneksissä fyffeä keränneet ihmiset duunaavat
monenlaista muutakin ja ennen kaikkea monenlaista hyvää. Ne antaa tosille duunia ja ne
bungaavat (ainakin useimmiten) veroja. Ne kehittävät uutta bisnestä, josta kertyy toisille
duunia ja ansioita ja yhteiskunnalle kasvua.
Meillä on monta hyvää esimerkkiä bisnesmaailman henkilöistä, joiden jättämä perintö
jälkipolville on ollut merkittävä. Monet heistä jakavat mielipiteitä, mutta eivät jätä ketään
kylmäksi: Mika Anttonen, Anne Berner, Hjallis Harkimo, Kyösti Kakkonen, Kalevi Keihänen,
Sedu Koskinen, Urpo Lahtinen, Veikko Lesonen, Ensio Miettinen, Kirsti Paakkanen, ”Poju”
Zabludowicz, Serlachiukset, Ahlströmit, Ahot, Ehrnrootit, Erkot, Korpivaarat, Laakkoset,
Pauligit, Rettigit, Toivaset, Wihurit, jne. jne. Sori pakko lopettaa lista kun sitä tulee muuten
liian pitkä.
Tuorein nimi, joka on nyt tapetilla Stadissa, on suomensvedu liikehenkilö Amos Anderson.
Hänen nimeään kantava uusi hieno taidemesta on juuri valmistumassa. Amos syntyi
Kemiönsaaressa ja opiskeli ulkomailla. Suomessa bisnesvainulle oli käyttöä mm. mainosalalla,
vakuutustoiminnassa, mediassa ja kiinteistöbisneksissä. Hänen bisneksensä oli keskeistä kun
syntyi aikoinaan Forumin liikekiinteistö Manskun ja vanhan dösasteissin väliin.
Harva minnaa, että Amos Anderson omisti aikoinaan mm. Tamminiemen huvilan, joka sijaitsi
Meilahdessa Stadin omistamalla tontilla. Amos Anderson tsöpasi Tamminiemen ja remppasi
sen omaksi himakseen. Hän ei kuitenkaan viihtynyt ”landella” Meikussa, vaan tykkäsi asua
ihan centerissä Yrjönkadulla.
Sittemmin hän lahjoitti (!) Tamminiemen Kyösti Kallion esityksestä Suomen valtiolle, eli
meille kaikille sillä ajatuksella, että Tamminiemestä tehtäisiin pressojen vapaa-ajan asunto.
Niin kävikin ja erityisesti Urkki Kekkonen tykkäsi asua siellä. Amos Anderson jopa maksoi
talon peruskorjauksenkin.
Todella hyvää Amos Anderson sai aikaan taiteen alalla. Kuten esimerkiksi Gösta Serlachius
Mäntässä, Anderson toimi merkittävänä mesenaattina Helsingissä, jonne sitten syntyikin
hänen nimeään kantava taidemuseo. Amos lahjoitti aikoinaan 1920-luvulla mekittävän
summan myös Taidehallin rakentamiseen. Nyt Amos Adersonin varoin toimiva museo on
avaamassa elokuussa uuden upean mestan, Amos Rexin, Lasipalatsiin aivan Kiasman
kupeeseen.
Oli valitettavaa, ettei eräs toinen tunnettu entinen liikemies, amerikkalainen Solomon
Guggenheim saanut koskaan nimeään kantavaa kansainvälistä taidemuseota Stadiin.
Juutalainen tausta ja amerikkalainen bisnes olivat Stadin päättäjille liikaa. Se olisi yhdessä
Andersonin, Kiasman, kaupungin oman taidemuseon HAM:in ja valtion taidemuseon
Ateneumin kanssa tehnyt Stadista kansainvälisesti todella superhoukuttelevan
taidekeskittymän.
Mutta näillä nyt mennään ja käyköön Amos Anderson stadilaisena esimerkkinä siitä, että liike-
elämässä kerätyt fyrkat voivat todella duunata jotain hyvää muillekin kuin omistajalleen.
Olli Havu