Lapsuusaikojen paras ystävä lähetti onnittelukortin ja sen mukana oli ihana kevätruno, jonka hänen jo edesmennyt veljensä on joitakin vuosikymmeniä sitten kirjoittanut. Sisaren luvalla julkaisen Joken runon:
Laure Pirttinen
Frysis on finis
Sen tsennaa döfiksestä vaikka
snöguu on vielä bärtseilläkin.
Silloin se börjaa ja dorkakin bonjaa:
Frysis on finis.
Suulis skriidaa feisi öppen,
rantsun starat tsittaa bulissa kimpassa,
bamlaa ja bamlaa tahtiin rundi ja flinda.
Ja vielä tällä skitsellä 80-luvullakin
joku skidi Sörkassa, Tölikassa, Krunikassa, Rööperissä,
Skattalla tai Ogelissa tsennaa homman,
brennaa filkan ja tendaa snadin braasun.
Hela tiden tapahtuu: skarpit feicit softaantuu,
gimmat muuttuu snygeimmiksi ja leedut endraa väriä.
Kaivariin flygaa fogeleita ja botskeilleen förstat skrabaajat.
Näin on: Frysis on finis.
Stikkaa veg sun talvirotsi, blisaa nyat stiflat,
fyrkkaa fikkaan ja medaan:
Krympataan ne bläägät.
Jouko Åberg (1940-1994)
Stadin kundi Robalta