Influenssassa on viisi katalaa jälkitautia – tunnista oireet

Influenssan jälkitaudit voivat olla pahimmillaan kohtalokkaita sairauden heikentämille potilaille. Jälkitauti voi olla ensin sairastettua influenssaa vakavampi.

Liikkeellä on myös paljon muita hengitystieinfektioita kuin influenssaa, muun muassa RS-virusta.

– Viruksen aiheuttamaan influenssaan liittyy paljon jälkitauteja. Virustauti vaurioittaa limakalvoja ja siten herkistää bakteerien aiheuttamille taudeille ja joskus myös muille virustaudeille, epidemiologi, tartuntatautilääkäri Sirpa Räsänen Tampereelta kertoo.

– Yksi näistä influenssan jälkitaudeista on bakteerin aiheuttama keuhkokuume. Yleisin aiheuttajabakteeri on pneumokokki, mutta keuhkokuume voi olla myös itse influenssaviruksen aiheuttama, hän kertoo.

Räsänen muistuttaa, että hengitystieinfektion oireiden pitkittyessä tai yleisvoinnin huonontuessa on syytä hakeutua lääkäriin.

Tunnista keuhkokuumeen oireet

Keuhkokuumeen tyypilliset oireet ovat nopeasti nouseva kuume, kylki- tai vatsakipu, yskä ja hengenahdistus.

Duodecimin Terveyskirjasto kertoo, että keuhkokuumeeseen sairastuneista nuorista ja keski-ikäisistä siihen kuolee harvempi kuin yksi sadasta, mutta yli 75-vuotiaista joka kuudes. Antibioottihoito aloitetaan heti, kun tautia on päädytty pitämään keuhkokuumeena. Hyväkuntoisen potilaan lievä keuhkokuume voidaan hoitaa kotona. Kotihoidossa antibioottikuurin suositeltu kesto on vähintään 5 päivää, useimmiten 7 päivää.

– Muita tavallisia influenssan jälkitauteja ovat korvatulehdus ja poskiontelon tulehdus. Korvatulehdus iskee usein lapsiin, poskiontelon tulehdus on tavallinen myös nuorilla ja aikuisilla, Räsänen sanoo.

– Tällä kaudella influenssan jälkitautinakin on ollut streptokokki A -bakteerin aiheuttamia infektioita.

Tarttumista voi välttää käsien pesemisellä

Hänen mukaansa käsien puhtaudesta huolehtiminen on influenssarokotusten lisäksi paras tapa välttää tartuntoja ja siten myös jälkitauteja.

– Influenssa, kuten useimmat muutkin hengitystieinfektiot, ovat kaikkein tarttuvimmillaan taudin alkuvaiheessa. Tarttumista voi välttää hyvällä käsihygienialla eli käsien pesemisellä. Ei pidä aivastella eikä yskiä päin toista. Silmien ja nenän koskettelua pitää välttää.

IS kysyi Räsäseltä myös usein askarruttavat kysymykset influenssasta.

Mikä voisi olla hyvä ohje siihen, milloin voi aloittaa hikoiluliikunnan influenssan jälkeen? Olisiko hyvä pitää jokin tauko kuumeilun jälkeen, ettei sairastu johonkin jälkitautiin?

– Ainakaan kuumeessa ei pidä harrastaa hikiliikuntaa. Muutoin toipumisvaiheen aikana oman harkinnan mukaan; kun tauti tuntuu jo taittuneen, voi taas pikkuhiljaa palata liikuntaharrastuksiin, Räsänen kertoo.

Milloin uskallan mennä töihin sairastumisen jälkeen?

– Tästäkään ei ole mitään yleissääntöä; sitten kun yleisvointi alkaa kohentua. Riippuu jonkin verran myös ammatista; jos työskentelee esimerkiksi vanhusten parissa, täytyy olla tarkempana kuin jossakin muussa ammatissa, hän sanoo.