PAREMPI OTTAA IISISTI KU FLAIDAA
Huntti sitten, armon vuonna 1918, Stadissa alkoi flaidis Härmän tulevaisuudesta. Löbön valuttaminen eldikseen oli jo startannut edellisen snögen sulattua. Sloboista levinnyt vallankumousihailu innosti grundaa duunareiden järjestyskaarteja ja astetta stydimpiä punakaarteja.
Venäjän bolseviikkihallitus olisi nähnyt mielellään myös Härmässä bolseviikit vallassa ja halusi vaikuttaa asiaan. Tsennasivat kuiteski, että ilman demareiden tukea porvareita ei saisi vekslattua vallankahvasta.. Marraskuun 27. Päivä 1917 Venäjän bolseviikkihallistuksen edustaja tuli moikkaamaan härmäläisiä duunareita demareiden puoluekokoukseen Stadin Työväenhaussiin. Edustaja nimi oli J. V. Stalin ja tämä gubbe myös näytti snadilta gruusialaiselta jäbältä. Tämä myöhemmin ”faija mollikaksi” noussut diktaattori kehui vallankumouksen saavutuksia kotimaassaan. Kapitalisteille oli näytetty kaapin paikka ja duunarit olivat innoissaan kun vilja virtasi venäläisiin stadeihin. Hän kannusti Härmän työläisiä seuraamaan bolseviikkien esimerkkiä ja lupasi kaikkea jelppiä aina aseista alkaen. Enemmistö demareista funtsi kuitenkin landelaisjärjellä ja diggas enemmän rauhanomaista etenemistä parlamentaarista kautta. Olihan duunariväki jo saanut tavoitteitaan läpi. Kahdeksan timmen duuniaika oli saanut lainvoiman eduskunnassa kuten myös yleinen ja yhtäläinen äänioikeus.
Radikaaleimmille duunariväen edustajille parlamentaarinen steppailu ei kuitenkaan piisannut ja 27.01.1918 Stadissa alkoi flaidis punaiset vs. valkoiset. Demareiden maltillisempi wingsi ei enää klaarannut radikaalejaan.
Valta osa stadilaisista ei heti hiffanut, mitä oli tapahtumassa. Info tuli pylvästolpista, joista Stadissa budjanneet lesasivat vallankumouksen alkaneen. Punainen flagga nousi Työväentalon torniin, punakaarti miehitti Steissin, lennätin- ja puheilinkeskuksen muiden keskeisten byggien kanssa. Stadin suojeluskunta ei pistänyt kampoihin. Porvaripoliitikoilla oli vielä 27.01.1918 omat miitinkinsä Säätyhaussissa ennen kuin sekin bygge vallattiin senaatintalon seuraksi. Senaattorit ja muut porvaripoliitikot ehtivät kuitenkin haneen takadörtseistä ja pian Senaatti alkoi skulata Vaasasta käsin. Stadissa valta keskitettiin punaisten vallankumoushallitukselle, joka nimettiin kansanvaltuuskunnaksi. Bamiksena Kullervo Manner.
Stadi oli punainen reilut kaksi kuukautta, kunnes 11.04.2018 valkoisten tueksi maihinnousseet sakut aloittivat hyökkäyksen kohti kantaStadia saksalaislaivaston tykkitulen tukemina. Laukaukset stoppasivat ja flaidikset päättyivät illalla 13.04.2018. Myös Longiksen pohjoispuolen hökkeleinen katseille alkoi nousta valkoisia flaggoja antautumisen merkiksi. Ja kun Kenraali C. G. Mannerheim ridasi Stadin gartsoja voitonparaatin keulassa 16.05.1918, lusi Suoksissa toistakyttuhatta punavankia. Vaikka tästä paikalliskrigusta on aikaa jo 100 vuotta, niin vieläkin näkee haavojen arpia. Valitettavasti.
Skrivasi Ari Wiskari