Hedari | Pääkirjoitus

 

Tämähän me jo tiedetäänkin: Suomi ja Stadi ovat talvella ihan pimeitä mestoja. Me bamlataan
kaamoksesta ja jengin masennuksesta. Stadissa kaikki on harmaata mössöä myös päivisin
silloin kun ei satu tuleen snögeä. Usein sekin haihtuu veks muutamassa päivässä.
Meillä on kuiteski edelleen mahis kääntää pimeys voimaksi uuden valotekniikan avulla.
Onneksi sitä on alettu hiljalleen käyttää enemmänkin.

Foto Helsingin Kaupunki


Lyysaamisen tekniikka on kehittynyt nopeasti ja toinen toistaan upeampia taideteoksia onkin
nähty esimerkiksi Stadin Lux Helsinki –päivinä tammikuussa. Nyt suomalaisen valotaiteilijan
Kari Kolan valoteoksilla on lyysattu Savon linnaa ja Näsinneulaa Tampereella, tarkoitus on
jatkaa Saanatunturilla Lapissa ja Turun linnassa.

Julkisten rakennusten ja siltojen valaiseminen onkin pikkuhiljaa yleistymässä. Lux Helsingin
lisäksi varsinaisia valoviikkoja vietetään myös mm. Turussa, Tampereella ja Jyväskylässä.
Valitettavasti vain Mansessa on älytty tarjota kaupunkilaiselle valoa pitempään kuin vain
muutaman päivän ajan. Siellä eldisbailut kestävät lokakuun lopulta seuraavan maaliskuun
puoliväliin.
Samaa pitäis tehdä Stadissakin. Lux Helsinki on upea tapahtuma, mutta se voisi kestää useita
kuukausia muutaman päivän sijasta.
Pimeyden hyödyntämisessä upeiden valoteosten avulla on pitkät perinteen mm. Ranskassa
Lyonin kaupungissa, joka muuten sattuu olemaan noin Stadin kokoinen mesta. Lyonissa Fête
des Lumières –tapahtuma on maailmankuulu. Asiaa toki vähän auttaa, että kaupunki on leffan
keksimisen pääpaikka.
Mutta myös valon Stadi voisi sitä olla, jos päättäjät niin haluaisivat. Suomessa ollaan kuitenkin
valitettavasti vähän ujoja ja pliisuja. Se on turhaa ja stadilaisilla olis hyvät edellytykset:
Lyoniin verrattuna pari kolme kuukautta enemmän pimeää aikaa. Lyonissakin tapahtuman
kesto on vain neljä yötä, mutta siellä onkin sitten peräti 50 eri kohdetta, joissa valotaide
pääsee valloilleen taas ensi viikonloppuna.
Stadi voisi ihan hyvin laajentaa Lux Helsinkiä kestämään ensin syksyllä kuukauden – pari ja
uudelleen joulun jälkeen samanmoiset, jotta satunnaiset matkailijatkin kohtaisivat pimeyden
ja valon kombon. Eri kuukausilla voisi olla eri osissa cityä erilaiset ja vaihtuvat teemat. Jospa
yritykset voisivat lähteä vielä rohkeammin messiin. Tärkein vempain valotaiteessa on ledien
lisäksi tietokoneen kovalevy.
Eikä se ole edes kallista. Joensuussa alettiin duunata viisi vuotta sitten paikallisen
sähköyhtiön edustalla oleviin suuriin puihin satoja led-valoja. Energiayhtiö laski, että
sähkönkulutus oli 62 senttiä vuorokaudessa. Vanhalla hehkulampputekniikalla se olisi
maksanut viisi euroa vuorokaudessa. Eniten bungaa ihan alkuvaihe, kun valolähteet pitää
asentaa ja konsepti suunnitella, mutta myöhemmin päästäänkin paljon halvemmalla.
Tuorein esimerkki valon voimasta on kuvanveistäjä Pekka Kauhasen suunnittelema hieno
Talvisodan muistomerkki Valon tuoja, joka bygattiin Kasarmintorille. Vaikuttavimmillaan se
on illalla kun eldis tulee sen inestä.

Katsokaapa vaikka tämä video Lyonin valojuhlista

Teksti: Olli Havu

Kategoria(t): Arkisto. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *