Vekkula puretaan!
Vekkula oli ihan must Lintsillä käydessä. Ei mikään pyöritys- tai vetkutuslaite vaan Seikkailu!
Liikkuvat lattiat jotka kaatoi varomattoman kumoon, pyörivät pylväät joista ei kannattanut ottaa tukea. Kun niiden läpi oli päässyt, oli lattia laineilla ja hauskana yllätyksenä yhtäkkiä rullat alla.
Paras kaikista oli mun mielestä vino huone, jota myös painehuoneeksi kutsuttiin. En tiedä, oliko siellä jotenkin korkeampi ilmanpaine mutta tosi vaikee oli se reitti mennä.
Riippusillalla sai fiilistellä viidakon tuntua, psykedeelisessä tunnelissa valkoiset vaatteet loistivat. Gimmoilla jos oli valkoiset rintsikat, kuulsivat ne hyvin puseron läpi.
Heiluva laiva huijasi aisteja ja vähän monta kertaa olin tippua kaiteen yli. Oikeesti kaaduin aina pyörivässä tynnyrissä, koskaan en päässyt siitä läpi.
Viimeinen koitos oli liikkuvat portaat. Niissä jos osasi askeleensa oikein asetella eikä ollut ruuhkaa, oli tos vikkelään ylhäällä. Jos jujua ei tajunnut tai sekosi rytmissä, olivat housut vaarassa repeytyä.
Viimeisenä riemuna oli laskea se puinen mäki. jossa oli kuoppa keskellä.
Nyt on vielä mahdollisuus kolmena viikonloppuna ja syksyn valokarnevaalien aikana käydä vanhassa Vekkulassa. Ensi vuonna sen tilalla olla jotain muuta.
Lintsi järjestää äänestyksen mitä Vekkulan elementeistä rakennettaisiin uuteen Vekkulaan. Äänestykseen voi osallistua täällä .
Vekkulaa ikävöiden
Taina
