Suomalaismodernismin edelläkävijä Tyko Sallinen Tennispalatsiin Kuva: Ella Tommila
Helsingin taidemuseossa perjantaina avautuva näyttely kertoo Tyko Sallisen (1879–1955) tarinan suomalaisen maalaustaiteen ja ekspressionismin kärkinimenä. Näyttely koostuu 50 maalauksesta keskittyen Sallisen merkittävimpään tuotantoon 1910-luvulle. Mukana on myös taiteilijan ensimmäisen vaimon Helmi Vartiaisen sekä taiteilijaparin tyttärien Tajun ja Evan teoksia.
Näyttelyn keskeisiä teemoja ovat muotokuvat, maisemat ja kansankuvaukset. Helmi Vartiainen oli Salliselle muusa. Suhde oli kuitenkin hyvin kaksijakoinen, mikä näkyy tunnetuissa Mirri-kuvissa. Myös monet muut muotokuvat, kuten Saaren Anni ja Kääpiö, herättivät aikanaan pahennusta. Niitä pidettiin liian rujoina ja suorasukaisina.
Huumaavan väriset ja tunnelmaltaan vahvat maisemat ovat Sallisen ekspressionismin kultakautta. Kansakuvaukset rinnastavat hurmoshenkisen uskonnollisuuden ja maallisen hauskanpidon.
– Ihmisenä Sallinen oli sekä uhri että hirviö. Hänen lapsuutensa oli vaikea, mutta sitäkin vaikeampi oli hänen ensimmäisen vaimonsa ja heidän tyttäriensä elämä. Taiteilijana Sallinen oli aikansa kapinallinen ja johti sotaa jossa vastapuolina olivat suomenkieliset taiteilijaproletaarit ja perinteinen, sivistyneistöstä syntyisin oleva taiteilijakunta. Tuo sota muutti suomalaisen taidemaailman, perusteellisesti. Hänen taiteensa synnytti monia ”sallissotia” eikä jättänyt ketään välipitämättömäksi. Kuin itsenäistymisemme kunniaksi hän maalasi Piruntanssit, Hihhulit ja Jytkyt. Teosten henkilöiden kuvaus on kuin suoraan suomalaisten silloisesta painajaisunesta, sanoo näyttelyn kuraattori Tuula Karjalainen.
Tyko Sallinen – HAMin juuret -näyttely on nähtävillä Helsingin taidemuseo HAMissä 27. tammikuuta – 27. elokuuta. Näyttelyn nimen jälkimmäinen osa tulee HAMin taidekokoelman juuret muodostavasta Bäcksbackan Sallinen-kokoelmasta.
Lisää aiheesta
HAM:n tiedote
Liput ja aukioloajat: HAM
Tove Jansson
Eräät helsinkiläisten taidekokoelman rakastetuimmista teoksista ovat Tove Janssonin (1914–2001) käsialaa. HAM on omistanut osan tiloistaan taiteilijan tuotannon ja elämän esittelylle.
Näyttelyn uudistetussa ripustuksessa freskot Juhlat kaupungissa ja Juhlat maalla sekä Auroran sairaalan seinämaalauksen luonnokset saavat rinnalleen Strömbergin Pitäjänmäen tehtaan seinämaalaukset Lepo työn jälkeen ja Sähkö. Näyttelyn aikana on mahdollista seurata seinämaalauksen Sähkö konservointia.
Taidemuseon yläkerran näyttelytilojen kiinniolon vuoksi pääsyliput 26.1.–2.3. alennettuun hintaan 5 €.
Teksti: Helsingin kaupunki / uutiset