Nuorten ja vanhempien lisäksi some-kiusaaminen on aiheuttanut päänvaivaa nuorten kanssa työskenteleville eri alan ammattilaisille, kuten poliisille, nuoriso-ohjaajille ja opettajille. Itäkeskuksen nuorisotyöyksikkö järjesti nuorisotalo Kipinässä vanhemmille some-illan, jossa keskusteltiin ja kuultiin psykologia, nuorta sekä poliisia sosiaalisen median hyvistä ja huonoista vaikutuksista.
Illan aloitti Porolahden peruskoulun koulupsykologi Tuula Vuori-Salo, joka muistutti, että nuoren aivot vielä kasvavat ja muuttuvat. Siksi nuoret voivat toisinaan olla impulsiivisia eivätkä aina ymmärrä tekojensa seurauksia, mikä aiheuttaa ikäviä tilanteita, esimerkiksi kiusaamista.
Maalaisjärki suotavaa
Vanhempi konstaapeli Susanna Mara Helsingin Poliisista tietää, miten kova some-maailma voi olla.
– Nuorilla on tarve tulla hyväksytyksi. Mitä enemmän nuori saa seuraajia, tykkäyksiä ja positiivisia kommentteja, sitä hyväksytymmäksi hän kokee itsensä. Nuoret saattavat kerjätä hyväksyntää esimerkiksi paljastavilla kuvilla eivätkä ymmärrä, kuinka laajalle kuvat voivat levitä.
Somessa on helppo kiusata, mutta tapauksia on vaikea ratkoa, sillä kiusaajan jäljille ei aina päästä. Siksi Susannan mielestä tulee panostaa erityisesti ennaltaehkäisyyn.
– Jos saamme selville kiusaajan, lähetämme hänelle usein yksityisviestin. Aika monet lopettavat jo siihen. Joskus pitää vierailla koulussa tai kotona tai pyytää nuori poliisiasemalle juttelemaan, Susanna kertoo.
Somessa on helppo kiusata
18-vuotiaan Iina Immosen mukaan nuorten suosituimmat some-kanavat ovat tällä hetkellä Instagram, SnapChat ja WhatsApp.
Nuorilla on Instagramissa usein kaksi profiilia, avoimempi ja pelkästään ystäville tarkoitettu. Instagramissa velloo myös ikäviä ilmiöitä, sillä sinne on helppo perustaa vale- tai nimettömiä ”Gossip Girl” -profiileita, joissa levitellään valheellisia juoruja esimerkiksi alueen nuorista. Poliisilla on onneksi mahdollisuus poistaa profiileita ylläpidon kautta.
SnapChatissa julkaistaan usein ATM-videoita ((ATM = At the moment) ja -kuvia joko yksityisesti vain tietyille kavereille tai MyStoryyn kaikkien niiden nähtäville, jotka seuraavat. Susanna Maran mielestä SnapChat on otollinen paikka kiusaamiselle.
– Kuvat pysyvät SnapChatissa vain hetken, joten kynnys lähettää arveluttavaa materiaalia ja kommentteja madaltuu.
Iina mainitsee kiusaamisherkistä some-kanavista Ask.fm:n ja keskustelupalstat, kuten Demi.fi:n ja Suomi24:n.
– Ask.fm:ää käyttävät aika nuoret, noin 11–13-vuotiaat. Siellä luodaan oma profiili, ja muut voivat kysyä tai kommentoida sinua. Ask.fm:ssä on aika iso riski tulla kiusatuksi, koska kommentteja ja kysymyksiä voi esittää nimettömänä, kuten myös keskustelupalstoilla, Iina varoittaa.
Some-kiusaamisesta voi saada rangaistuksen
Somessa voi kiusata monella tavalla. Kiusaaminen voi olla näkyvää tai epäsuoraa.
– Kynnys on matala, kun ei olla kasvotusten ja voi kommentoida ja uhkailla anonyymisti. Tuntuu, että somessa monelta puuttuu tunteet, Iina pohtii.
Kiusaamista ovat esimerkiksi inhottavat kommentit ja eleet, vaikkapa se, että ensin tykkää postauksesta, mutta poistaa tykkäyksen vähän ajan kuluttua. Tai se, että eristetään WhatsApp-ryhmästä joko poistamalla, jättämällä huomioimatta tai haukkumalla.
Somessa tapahtuville rikoksille on nimikkeensä, esimerkiksi uhkailu, tietomurto, viestintärauhan rikkominen, kunnianloukkaus tai yksityisyyttä koskevan tiedon levittäminen, ja niistä voi saada jopa ehdottoman vankeusrangaistuksen.
– Yksityisyyden loukkaamisesta tulee mieleen esimerkki, jossa liikuntatunnin lopussa kolme poikaa meni suihkuun, yksi kuvasi heitä salaa ja levitti kuvan WhatsAppissa, Susanna kertoo.
Somessa on myös paljon hyvää
Nuoret ovat väistämättömästi some-maailmassa, ja vanhemmista tuntuu usein siltä, että nuorella on kasvanut kapula kiinni käteen.
– Vanhemman kannattaa yrittää pitää keskusteluvälit nuoren kanssa ja jutella siitä, mihin vaaroihin somessa voi törmätä ja toisaalta mitä hyviä asioita some voi tarjota, Iina opastaa.
Susanna on samoilla linjoilla: nuorille on kerrottava, miten somessa tulee käyttäytyä ja mitä sinne saa laittaa.
– On hyvä keskustella nuoren kanssa nettimaailman turvallisuudesta. Pian jo intuitio sanoo nuorelle, mihin netissä kannattaa mennä ja mihin ei.
Kaikista uhkakuvista huolimatta somessa on myös paljon hyvää.
– Nuoret pitävät yhteyttä toisiinsa somessa. Siellä myös pysyy kärryillä, missä muut menee ja mikä on in. Siellä voi myös ilmaista itseään kuvilla ja videoilla ja saa vertaistukea samanhenkisiltä tyypeiltä, Iina muistuttaa.
Susannan mukaan nuoret kokevat somen matalan kynnyksen kanavaksi kertoa vaikeistakin asioista. Susannalla on työprofiilit Facebookissa ja Instagramissa, joissa nuoret ottavat toisinaan yhteyttä pyytääkseen apua arkaluotoisiinkin asioihin.
Teksti: Helsingin kaupunki / uutiset

