Mun yks kafru diivaili, et se on oppinu duunaa shusia. Sori vaan frendi, mut sehän nyt on helvetin iisii. Duunaa meitsi mitä vaan, niin niistä tulee aina susia.
Sit vielä snadisti.
Treffasin yhen tutun kundin. Se staijas timmamaikkana perusskolessa. Starttasin skäfästi kyl pohtiin, ku se valisti, et ku se on timmabotnella duunissa, se niinku joutuis joka syksy, hakeen uudestan, tätä sen duunimestaa. Et miks hemmetissä sitä mukamas taas tsögaan. Ku luulis, et kundi jo muistaa, et missä tää mesta staijaa.
Teksti; Jaakko Koroma