Suomessa jo yli 100 kirkon kellot soivat joka päivä klo 17 aina 24.10. saakka myötätunnon osoituksena Syyrian ja erityisesti Aleppon pommitusten uhreille. Aloitteen kellojen soittoon teki Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo. Aleppossa on menossa jatkuvat hautajaiset, ihmisiä kuolee koko ajan. Soitto on saattosoitto joka soitetaan silloin kun ruumis kannetaan kirkosta ulos. Saattoväki kulkee vainajan mukana tämän viimeisen matkan. Seurakunnat osoittavat myötätuntoa kuolleiden omaisille ja kunnioitusta vainajia kohtaan.
Aloite kellojen soittamiselle tuli Stadin sydämestä, stadilaisesta sydämestä. Eleessä näkyy tunnusomainen piirre meissä stadilaisissa: osataan olla empaattisia. Joku voisi sanoa että miksi juuri Syyrian ja Aleppon uhrien muistoksi soitetaan saattokelloja, onhan maailmassa paljon kuolemaa ja pahuutta. Syyrian sota on kuitenkin niin lähellä, melkein iholla. Näemme melkein päivittäin miten isät ja äidit kantavat betonipölyn peittämiä lapsia pommitetuista raunioista. Inhimillinen hätä ja tuska on niin lähellä.
Aleppossa oli yli kaksi miljoonaa asukasta, tällä hetkellä saarretussa Itä-Aleppossa on asukkaita noin 275.000. Jopa avustusjärjestöjen kimppuun on hyökätty. Punainen puolikuu ja Punainen risti yrittää toimittaa apua mutta avustussaattueet eivät enää ole turvassa.
Syyrian sodan aallot ulottuvat myös tänne meille. Sieltä pakoon lähteneitä ihmisiä on päätynyt myös tänne. Ihmisiä, jotka ovat menettäneet kotinsa, omaisensa, kaiken mitä heillä on ollut. Olen nähnyt syyrialaisten pakolaislasten silmissä toivottomuutta, tuskaa, jopa niin syvää ettei mitään tunteita enää ole. Ne jäljet säilyvät pitkään, tänne on tullut lapsia joilla ei ole enää mitään mahdollisuutta nähdä vanhempiaan. He ovat avustusjärjestöjen toimien varassa. Pelastakaa Lapset ry:n sosiaalityöntekijä kertoi minulle että nämä lapset ovat monin tavoin särkyneitä ja tarvitsisivat perheen ympärilleen. Lapsi tarvisee myös tilansa: sijoittamisessa on vaikeuksia, monella ei ole mahdollisuutta tarjota kotia sisaruksille eikä ole lapselle hyväksi erottaa häntä sisaruksistaan kun kaikki muu on mennyt.
Vaikka kärsimystä on ympäri maailmaa ja kautta historian, olen sitä mieltä että tämä saattokellojen soitto on eleenä kannatettava ja toivoisin että tämä myötätunnon osoitus leviäisi kaikkialle, myös Suomen ulkopuolelle.
Taina Elsabeeh
