Skujasin taas eilen Meikun kautta Tölikään. Ton pääministerin villaa kohti, fillarigartsalla, luudas tölikäläisille tuttu jäbä. Tää kundi oli tietysti Tuomiojan Eki. Varmallaki jotain kolkyttä vuotta, joka kelissä, joka vuodenaikana, tää sitkee, mun fanittama, redi perusdemari, vääntää sen omaa, snadisti tuskaista stailii, sen öögat gartsaan tiukasti suunnattuna.
Jos en oo ihka pitskulla, niin tää ent. ulkoministeri budjaa Meklulla. Sieltä tää sen luudausreitti jatkuu Soutustadigan viertä kohti Seurista. Sit yks hämy juitsu. En oo konsa hiffannu, et joku skouden turvajengi, ois väijyny sen meggessä. Onks jotain toista maata, jossa joku ministeri jänää vetää sporttireduu, ihan ypö, myöhään illallaki.
No, miks nyt tätä stoorii tähän treenaan vääntää. On varmalla puoli vuotta, ku viimeks tän Ekin hokasin luudaamassa. Sehän ei oo mikään tekstiilisporttiskundi. Nytki virttyny laamapaita ja liian bulit, elämää nähneet mustat shortsit. Mut tää sen skäfästi hiipunut spiidi ja ihme tuskanen ilme sen feississä, snadisti meitsii hämmensi.
On se vaan fittii, mut tää hollantilaisten tauti, tää van huus, ei kyllä sääli ketään, ei ees, vaik mitenkä treenais luudaa, sitä haneen.
Jaakko Koroma
