Toivotan riemullista pääsiäistä tämän pääsiäisjulistuksen kautta
Kun pääsiäisyönä kierrän kirkkoa vastapäivään ympäri, käyn läpi vuosi vuodelta elämääni.
Etsiessäni pääsiäisyön hautaa etsin myös omaa hautaani.
Ristisaaton myötä päästyäni kirkon suljettujen ovien eteen lepattava kynttilänliekki kädessäni odotan kiihkeästi kuulevani tervehdyksen ”Kristus nousi kuolleista!”
Kuulemani vastaus ”Totisesti!” tuo rauhan mieleeni.
En ollut vaeltanut turhaan kohdusta hautaan.
Löysin tyhjän haudan ja omanikin.
Astun sisään kuin valomereen.
Olen päässyt perille ja löytänyt elämääni taas mielen.
Elän, vaikka olenkin kuoleva ja jo monta kertaa kuollutkin.
Vanhenen, väsyn, rapistun, mutta siksi elänkin sitä varmemmin ja vahvemmin.
Pääsiäisenä uudistun, voimistun ja nuorennun, koska olen kuoleman sijaan löytänyt uskon elämään.
Kuolema on voitettu kuten katkeruutenikin.
Elämä itse pitää minut hengissä ja minä pidän siitä kaksin käsin kiinni.
En elä vain minä, vaan minussa eletään ja siksi minäkin jaksan elää.
Pääsiäinen on murhetta, tuskaa ja kärsimystäkin mutta myös iloa, riemua ja karkeloa.
Pääsiäinen on iloksi jalostuvaa murhetta.
Elän, vaikka olisinkin menettänyt jo kaiken.
Elän, vaikka en enää eläisikään.
Olen niin totta kuin on pääsiäinen.
Olen pääsiäisihminen.
