Länsimetron kustannusskandaali
Aviisit stikkasivat uutisen alkuviikosta: Länsimetron kustannukset nousevat 28 prosenttia.
Ruohiksesta, Lauttiksen, Otanienen ja Tapiolan kautta Matinkylään bygattavan uuden metro-
osuus bungaakin nyt 1088 miljardia euroa, kun sen piti aiempien planien mukaan bungata
vähän yli 700 miljoonaa. Ei tämä kovin suuri yllätys ollut, mutta aika kamala kuitenkin.
Noin kahdeksan vuotta sitten länsimetron sanottiin kustantavan 718 miljoonaa euroa. Vuosi
sitten tammikuussa Espoon poliittiset johtajat varoittelivat, että siitä tuleekin miljardikeikka.
Nyt alkuviikosta Länsimetro Oy:n tiedote kertoi karua kieltä: kustannukset ovat 1088
miljoonaa euroa, eli melkis 1,1 miljardia.
Koko miljardipotti maksetaan veronmaksajien syvästä pussista. Espoolaisten osuus on
takauksineen noin puolet. Valtio avitaa hanketta 30 prosentin osuudella, mutta se on
kaukoviisaasti rajannut osuutensa kaikkinensa enintään 200 miljoonaan.
Länsinaapureillamme on siis rutkasti lisämenoja tiedossa.
Julkisten liikennehankkeiden kustannusten karkaaminen ei ole uusi asia.
Ehkä suurin kupru ikinä on surullisen kuuluisa Berliinin uusi lentokenttä. Sen piti alun perin
kustantaa 2,7 miljardia, mutta viime syksynä budjetti oli paisunut jo 4,2 miljardiin. Ennusteet
puhuvat jopa viiden miljardin euron kokonaissummasta. Berliinin kentän avajaisia piti viettää
2011, mutta rakentaminen jatkuu edelleen.
Suomessa surullisia esimerkkejä julkisen urakkahinnan karkaamisesta ovat olleet Kehrärata
ja Eduskuntatalon remontti. Kummassakin kustannukset ovat kaksinkertaistuneet.
Espoon metron startti on ensi elokuussa. On aivan varma, että rahasta puhutaan vielä lisää.
Sen takaa myös Siemensin ja HKL:n välinen oikeustaistelu kustannusvastuista.
Jokainen himassaan remonttia duunannut tietää, että laskuja tulee aika helposti lisää kun
urakka etenee. Himarempan tekijä ei useimmiten olekaan ammattilainen. Mutta Länsimetron
suunnittelijat ja tekijät ovat sellaisia. On aivan käsittämätöntä, että vuodesta toiseen, urakasta
toiseen omistajat, eli veronmaksajat ja laskun maksajat sallivat tällaisen pelin, jossa menot
ovat aivan muuta mitä ensin kerrottiin.
Mistä tällainen onneton toimintatapa kertoo? Se kertoo huonosta hankekulttuurista:
osaamattomuudesta ja valitettavasti myös filunkipelistä.
Töiden tilaajat eivät julkisissa hankinnoissa osaa läheskään aina hommaansa, vaan
kustannukset karkaavat sekä huonosta hankkeen ostamisesta että huonosta hankkeen
toteutuksesta johtuen. Filunkipelistä on kyse kun hankkeet myydään päättäjille ja maksajille
jatkuvasti lian pienillä budjeteilla. Se on myös pelkuruutta. Rohkea hanke kertoo alussa
avoimesti kaikki kustannukset ja sen, että lisääkin voi tulla.
Rehellisen ennakkotiedottamisen lisäksi hankkeiden johdon palkat pitäisi myös sitoa
tiukemmin kustannusarvioiden pitämiseen. Ei aina vain bonusporkkanaa käyttäen jos hanke
valmistuu ajallaan, vaan joskus tarvittaessa myös keppiä heilumaan, mikäli kustannukset
karkaavat liian paljon. Kohtuullisen kipurajana voisi pitää 10 prosentin heittoa.
Espoolaisilla kunnallispoliitikoilla on nyt selittämisen paikka. Ja koskeehan kustannusten
kasvu vähän myös stadilaisten kukkaroa, vaikka sinänsä Länsimetro on Stadin ruuhkien
näkökulmasta erittäin kannatettava liikennehanke.
Olli Havu
