Foto: Helsingin kaupunki / uutiset
Viikin upouusi nuorisotalo aloittaa toimintansa maaliskuun alussa. Nopeutetulla rakennusaikataululla pystytetty nuorisotalo mahdollistaa monet aktiviteetit pelaamisesta kokkikerhoihin ja rentoutumiseen.
Uusi nuorisotalo rakennettiin Viikin keskeisimmälle alueelle Latokartanoon, vain kivenheiton päähän nuorisotalon entisistä tiloista. Uusi talo oli kaivattu, sillä edelliset, väliaikaiseen käyttöön tarkoitetut tilat olivat ahtaat alueen nuorten määrään nähden. Viikissä asuu noin 1700 10–17-vuotiasta, ja määrä kasvaa lähivuosina edelleen.
Rakennushankkeen arkkitehti Juha Mäki-Jyllilä JKMM Arkkitehdeistä kertoo, että talon suunnittelutyö aloitettiin kiertämällä Helsingin nuorisotaloja ja havainnoimalla niiden onnistuneita ratkaisuja.
“Kuuntelimme myös nuorten ja nuorisotyöntekijöiden ajatuksia hyvän nuorisotalon ominaisuuksista. Toiveissa oli esimerkiksi sali, joka soveltuu teatteri- ja musiikkiesityksiin, diskoihin, tanssitunteihin ja joukkuepeleihin. Olemme tyytyväisiä myös talon avoimeen keittiöön, sillä erilaiset kokkikerhot ovat hyvin suosittuja nykyisin.”
Tilat muuntautuvat tarpeen mukaan
Nuorisotalojen perinteitä kunnioitetaan Viikissä esimerkiksi biljardipöydällä, joka tulee talon avoimeen aula- ja oleskelutilaan. Talossa on tiloja myös pienryhmätoiminnalle ja henkilökunnan toimistolle. Vaikka 520 neliömetrin kokoinen talo suunniteltiin ensisijaisesti nuorten käyttöön, voi sitä käyttää luontevasti muihinkin tarkoituksiin tarpeen vaatiessa.
Arkkitehti oli nuorisotalon suunnittelijana ensikertalainen.
“Kyseessä oli mukava tehtävä, sillä suunnittelun aikana pääsi asettumaan käyttäjän mielenmaisemaan. Halusimme tuoda tilaan oikeaa fiilistä, ja välttää laitosmaisuutta. Käytimme esimerkiksi paljon puuta. Sisätilojen lähtökohta oli stailattavuus ja se, että nuoret pystyisivät tekemään tilasta omannäköisensä.”
Hankkeen kustannukset olivat 2,7 miljoonaa euroa. Lopputulokseen ollaan tyytyväisiä.
“Rakentajat ovat tehneet hyvää työtä. Viikin nuorisotalon alue oli pitkään keskeneräinen, ja talon myötä se kehittyy hyväksi kaupunkikokonaisuudeksi“, Mäki-Jyllilä toteaa.
Teksti: Helsingin kaupunki / uutiset
