Slämy Toimitus
 
			
		 
			
		Slämy Toimitus
Käpylässä toimii Afasiakeskus ja Afasiaan sairastuneiden palvelukeskus. Rakennus pystytettiin 1984-1988 ja täyttää ensi vuonna 20 vuotta. Rakennus sai Raha-automaattiyhdistykseltä avustusta 13 miljoonaa markkaa. Kaupunki vuokrasi tontin Käpylästä osoitteessa Vipusentie 3. Myöhemmin Säätiön saaman testamenttilahjoituksen avulla tontti lunastettiin omaksi. Helsingin kaupunki ostaa Afasian Palvelut Oy:ltä hoitopäiviä kuntoutukseen. Päivätoiminnassa löytyy sopeutumisvalmennusta, puheterapiaa, fyysistä ja psyykkistä kuntoilua. Tulokset… Lue lisää
 
			
		Neljännen kerran duunattii Emma-skiglailu sixties-hengessä. Bändinä jo tokan kerran The First Lefa Kiviharjun liidaamana. Botski starttas Hagiksen rantsusta klo 17 ja lähtöpaikalla skulas Saurenin Sepi ja Hanskin Ile skönemusaa. Kliffat valssit sai jengin stikkaa koreesti klabbilla. Lähtöbiisinä tietty Ankkurit ylös ku köydet irtos. Botskiin ahtautu satakunta slangilaista. Juttuu riitti ku treffattii tuttuu jengii. Suulis skriinas… Lue lisää
Stadin kesis ”Stikkaa vodaa hei, stikkaa vodaa hei…” sjungaa Ollibull Anikari biisissään. Ollin ennustajan lahjat tsennataan: Tällä viikolla Esteri öppnas kaikki hanat ja vodaa stikkas joka tuutista. Gartsat lainehti ja Stadin brankkari jelppi yötäpäivää ku keltsut tartti tyhjentää vodasta. Stadin nyyan museon parketti Aleksilla lainehtii. Museon ekan kerroksen matot ja kalusteet piti lyftaa vek. Ja… Lue lisää
 
			
		Bärtsin historian eka Bärtsi-foorumi järkättii perjantaina 20.5.2016 klo 9.30 – 12.30 Bärtsin tsyrkan kappelisalissa. Ekaks bjuudattii borkat ja bulkit jengille. Foorumin öppnas Bärtsin kirkkoherra Teemu Laajasalo. Hän halus funtsii miten kliffaa tai dorkaa budjaaminen Bärtsiss on, kuinka Stadi ja Bärtsin tsrykka vois kimpassa järkätä gutaa laiffii täällä. Opetusneuvos Veikko Pöyhönen selvitti miks Foorumi järkättii. ”Sörkän… Lue lisää
GAUDEAMUS IGITUR sjungataa tänään lauantaina. Skolet finitossa ja kolkytdonaa nyyaa stuiduu stikkaa valkoisen bresan fledaan. Mä minnaan omat stuidubileet tasan kuuskyt vuotta sitte vuonna 1956. Meitä skrivas vaatimattomat viisdonaa stuiduu. Samana vuonna Kekkonen tuli Suomen pressaks ja rock’n roll Suomeen. Myös historiallinen yleislakko koettiin. Stadiss ja Härmäss on muutoksen tulet blosannu tän reilun puolen vuosisadan… Lue lisää
Miksei Espan kappelistage soi? Espan kappelistage tuli tutuksi stadilaisille anno 1881 ku se byggattii raflan edustalle. Snadina ja vaatimattomana se purettii ja nyya stage saatii 1887 arkkitehti Blomqvistin piirustusten mukaan. Se staijas siinä vuoteen 1939 kunnes byggattii nykyinen stage tilalle. Nyya stage sijoittuu tyylillisesti klassismin ja funktionalismin väliin Jung & Jung arkkitehtibyroon funtsaamana. Sitä fiksattii… Lue lisää
 
			
		Näyttelytila Laiturilla avautuu Pyöräliikenne Helsingissä -näyttely torstaina 14. huhtikuuta. Näyttelyssä selviää esimerkiksi, minne rakennetaan lähivuosina uusia pyöräväyliä, millaisia ne ovat, paljonko helsinkiläiset pyöräilevät ja miksi. Näyttelyn pyöräilysimulaattorissa voi polkien tutustua kantakaupungin pyöräilyreitteihin, ja pyöräliikennepelien avulla voi testata, kuinka hyvin väistämissäännöt ovat hallussa ja millainen pyöräilijä itse on. Tarraseinägallup kerää tietoa siitä, miksi ja kuinka usein… Lue lisää
Hagiksen hallin tulevaisuus katkolla? Hagiksen halli venaa remppaa. Edellisen kerran sitä ”tuunattii” 1971 jolloin dörtsit stannas bosessa pari vuotta. Sillo kaikki yrittäjät irtisanottii eikä väistötiloja edes funtsittu. Paluu takaisin sentään luvattiin. Nyt dörtsit stikataa taas bosee ku rempataa gamlaa jo 100-vuotiasta perinteistä handelimestaa. Onks aika ajanu förbi? Stadissa oli viime vuostuhannella kauppahalleja lähes joka korttelissa.… Lue lisää
 
			
		Tähän ikään ehtineenä tuntuu kliffalta hokaa ett jengi vielä tsennaa sut. Viime viikon Slämyssä mä skrivasin skururedusta Stadissa. Hiffasin ett koko snadin ikänsä stadilaisena budjannut eksyi mennen tullen. Treffasin keski-ikäisen kundin joka rundas Stadii skurulla aikaansa tappaakseen. Mun mielen valtas haikee kateus. Miks mä en sais tsennaa samanlaist vapauden fiilistä. No, kundin kans kliffat bamlaukset… Lue lisää
Mä oon jo hiffannu ett Stadiss voi skujaa myös skurulla. Fiude tiätty tekee liikkumisen iisiks, jos vaa hittaa parkkimestan. Stadin planeeraajat tekee jäynää meille bilisteille. Ne stikkaa systemaattisest vek parkkimestoja. Tilalle duunataa joko stannaaminen kokonaan kielletty tai sit yhdellä poikkiviivalla sä saat stannaa hetkeks. Niitäki kytätää montaks minsaa sä stannaat. Plitikat on lyftattu himmeliin, 80… Lue lisää
 
			
		Rentoo menoo kliffa fiilis…
 
			
		Tää stoori kertoo Stadin historian sirpaleita duunarien laiffist. Budjaaminen närästi jo 1800-luvulla stadilaisii. Krooniset kasvukivut 1900-luvun 93000 stadilaiselle teki laiffista haasteellista. Byggaaminen alko vilkastuu 1880-luvulla. Se ei kuitenkaan jaksanu pysyä kasvavan väestönkasvun vaatiman asuntojen tarpeen rinnalla. Toimittaja Z. Topelius skrivas stadilaisten laiffist 1850-60-luvuilla. Vielä 1880 luvulla hän kuvas jengin asunto-oloja murhaavalla tavalla: ”Näiden asuntojen ikävyys… Lue lisää
 
			
		Hertsikan edustan Mölylän bärtsinniemen kesäsiirtolasta on jääny vaan nimi Mölylä, jonka alkuperä on jo unohtunu. Mölylä oli eka duunarien kesäsiirtoloist Gammelinlahdella. Sörkän duunarijengin rutsarit hiffas Mölylän v 1901 ”Me tsögattii luonnon helmasta passelii mestaa ett voitais fiirata snadit vapaat hetket. Joka mestassa ku liikuttii näky aina sakkotaulut…kapitalisimin Molokki oli snutannu kaikki mestat.” Vihdoin elokuun hämärässä… Lue lisää
 
			
		Dallasin torstaina iltapäivällä Sanomataloon. Stadi oli jolelyysistä fullsatt. Mä halusin bamlaa Hesarin kans mun kestotilauksest. Mulle tulee himaan tarjouksii jotka näyttäis olevan edullisempii ku kestotilaus joka on meillä ollu yli 50 vuotta. Ku pääsin haussiin inee nii pluggaan dörtsiss ett byroo on finito. Hesarin portsari totes vaa ett finitoss on ja kontaktii saa vain verkossa.… Lue lisää
 
			
		Mä oon perusstadilainen. Mun skidihima staijaa paikalla, johon Stadi gryndattii anno 1550 eli Gamlass stadiss. Stadi födas tosi snadina, Svedun Kingi Kustaa Vaasan mahtikäskyllä flyttas sinne noin 500 ammatinharjoittajaa ja hantlankarii. Stadi ehti kituu tällä mestalla 90 vuotta kunnes jengi alko kypsyy ja flyttaa vek takas omille huudeille. Stadi meinas delaa mutt Kunkun ukaasilla se… Lue lisää
 
			
		Otsikko on kiinankieltä ja merkkaa ”terve”. Nihao saatii hokee alkuviikosta ku kiinalaiset krigubotskit rantautu 26.9. Stadiin. Botskit kiinnitty Länsisataman kaijaan jossa Tallinnan botskit staijaa. Stadilaisille botskit avautu sunnuntaina ja me päätettii heti katsastaa kaukaiset vieraat. Jengii kerty ihan sikana jonoks asti. Stadissa budjaavat kiinalaiset Tuli hela familyn voimalla tsiigaa suurvallan aikaansaannoksii. Kliffa nähdä ku niiden… Lue lisää
Luupääluudaus. Meitsi minnaa luupäät skidi- ja jangsteriajalta ku faijan kans roudattii Annalasta rehuja blisattavaks Kauppatortsalle. Se luupää dallas omaa iisii menoo ja oppi reitin niin ettei faijan tarvinnu pitää ohjaksist. Sai goisaa tsärrassa. Trafiikki ei häirinny himareduu. Koni bytskattii viiskytluvulla fiudeen jota mä skujasin heti ku täytin seitsemäntoista. Kuorkkisettiin tarvittii poikkeuslupa. Konikisoja järkätti Stadissa ekaks… Lue lisää
 
			
		Stadin slangii vaaliva ja studeeraava yhdistys Stadin Slangi ry födas 1995 ja vietti 20-vuotissynttäreitä skiglaamalla Baltic Queen botskilla alkuviikosta maanantai-tiistaina. Jengii lähti messiin vajaa 300, me kokoonnutii Länsisatamaan klo 17 jossa yhdistyksen toiminnanjohtaja Marjut Klinga dilkkas libarit. Proggis alko jo klo 18 eli ennen botskin lähtöö ja kokoonnuttii botskin yökerhoon. Juontaja Emma Jäntti toivotti jengin… Lue lisää
Kuka vislas? Meitsin skolebaana alko kuusvuotiaana Alli Nissisen Valmistavassa skolessa Uudenmaankadulla anno 1943. Jengin olemassaolost käytii asemakriguvaiheetta stand by -tilanteessa. Krigu slyytas pari vuotta myöhemmin ja Finlandia tuli siin kakkoseks. Turpiin tuli mutt tuli kans mainetta ja honöörii: ainoo hävinny osapuoli jota ei koskaan miehitetty. Slobot kyllä stikkas tänne fittin valvontakomission joka pompotti meit mennen… Lue lisää
Syysyönä synkkänä synnyin. Meitsi födas syyskuun viides. Samaan daageniin födas myös Stadin Ylipormestari Pajusen Jussi. Tosin aika paljo myöhemmin. Me gratuleerataa toisiamme merkkipäivänä. Kerran mä mokasin ku duunasin Jussist kymmenen vuotta vanhemman. Jussi kiitti ja bamlas ett tän gratuliksen hän rekisteröi sit ku vuodet tulee täyteen. Syksyst skrivataa ja syksyst sjungataa myös Stadissa: ”On syksy… Lue lisää
Mä tsennaan sut! Muisti – tuo oikukas aivolohko. Se oikkuilee ja temppuilee ku ikää tulee. Viime löördaagenin Emma-skiglailun jälkeen yks ja toinen funtsi aamulla: ”niitä hetkiä joita en muista en unohda milloinkaan”… Mullaki joskus pätkii enkä muista mennä himaan. Kerran vaiffi roudas meidän eteiseen bulit mustat jätesäkit. Mä froogasin mitä mitä. Se ilmoitti ett voit… Lue lisää
 
			
		LITRA MARKKINAPALLOJA? Nakkikiskalla: – Mitä sais olla? – Mitä sais olla, mitä sais olla, litra markkinapalloja. – Ei mull oo sellasii, mullon vaa nakkeja. – Mitäs sit esiinnyt ku tavaratalokauppias… Tää sketsi esitettii Lintsillä Vihree Oksa kevätiloittelussa vuonna 1955. Skrivaaja todennäköisesti Erkki-Mikael Salmi, jonka jengi tsennas Isaskar Kaihomieli Keturin bloggaajana Apu-lehdessä. Vihree Oksa pyöri Lintsillä… Lue lisää
 
			
		Kande mennä kalaan? Kaikki varmaan tsennaa biisin ”kande mennä kalaan skitareita jallittaa”. Skidinä me fiskattii Gammelin putouksen alla haavilla norssii. Guta fisu jolle ominainen döfis toi vodan kielelle. Halstrattuna tai paistettuna. Iän myötä fisuhaasteet lisäänty. Mä diggasin käydä pilkillä ja virvelöidä. Vaihtelevall menestyksell. Sitt pidettii piiiiiitkä paussi. Kunnes viime viikolla sikdinskidit tuli meille yökylään. Proggista… Lue lisää
Slangijengi maailmalla. Sosiaalinen media näyttää levinneen ku virusepidemia jengin boltsiin. Tuskin ehtii yhteen someen tutustuu ku jo pukkaa seuraavaa. Feisbuukkigruppi SlangiNyt perustettii runsaat pari vuotta sitte. Hanski ja mä päätettii tsiigaa löytyiskö nyyaan slangifanien ryhmään jäsenii. Ja kyll niit löytyki: Saitin jäsenmäärä hipoo kymppitonnii. Näin buliin jengiin mahtuu jo hitsist erilaista jengii eri puolilt Stadii.… Lue lisää
Ykä, Ritu ja Mä. Tää minnaus liittyy kuuskytluvun alkuun. Mä tein keikkaa oman bändin kans ja rundasin koko tonttii aina ”Hangosta Petsamoon”. Tuli skujattuu noin 100 000 kilsaa/vuosi ja fiudee joutu vaihtaa joka vuos. Jussina 1961 tai 1962 pyydettii Porin Yyteriin keikalle. Tällä kertaa ilman omaa bändii ku paikalliset halus ite skulaa. Mä lähdin Stadist… Lue lisää
Kliffaa Stadidaagenii – Tänään fiirataa Stadin synttäreitä. Ekan kerran sitä vietettii Lauri Ahon Stadidirikan aikana vuonna 1959 ku Stadi täytti 409 v. ja päiväks valkatti kesäkuun 12. Stadin oma kielen – slangin – ja perinnekulttuurin vaalimiseks perustettii yhdistys kuitenkin vasta 1995 ja yhdistys fiiraa tänä vuonna 20-vuotissynttäreitään. Klaude ”kopteri” Bremerin bamiskaudella v 1996 alettii valkata… Lue lisää
Stadilaisuus – mielentila? SlangiNyt – saitilla funtsitaa aika ajoin käsitettä ”stadilaisuus”. Käydään veristä flaidista mitä se tarkoittaa ja kuka on stadilainen. Joidenkin itseään aito stadilaisina pitävien mielest siihen kuuluu födausmesta. Oot nakuklabbi stadilainen. Toisten mielestä tarttee olla monen polven stadilainen. Joku funtsii kuinka kauan sun tarttee budjaa Stadissa ett oot stadilainen. Entäs ku flyttaat vek,… Lue lisää
Buli moskeija Stadiin? Mä veikkaan ett en oo ainoo ku borkat uppos väärään kurkkuun viime keskiviikkona. Yle briiffas infoo Turun Sanomist ett Stadiin byggataa buli moskeija. Miljonnahanke Hanasaareen? Stadissa alkais kuuluu tsyrkkaklogujen lisäks muslimien rukoushoilauksii. Ne jengist ku käy turistiredulla Turkis ja muis muslimikohteiss saa lyssnaa niit aamuyöst iltamyöhään. Toistuvaa samaa hoilaust joutuu kyll lyssnaa… Lue lisää
Pitääks mun aina? PKN Punkbändin show Wienervalssin födausmestassa Wienissä ylitti kansainvälisen mediakynnyksen ja poiki ansaittuu huomioo handykappien laiffiin. PKN redu stoppas alkukarsinnoiss. Euroviisujen raadiss tsittaa ammattimuusikoit ja yleisön äänet ei yksin pääse ratkasee. Meidän karsinnoiss vain jengi äänesti ja pulinat vek. Suomessa ammattilaiset raapi harvaa fledaansa. ”Aina mun pitää” hokema herätti froogiksii, tätäks se heidän… Lue lisää
Kevät ja koivun siitepöly Kevätkesän vitsauksen – siitepölyallergian – aika on taas käsillä. Allergia- ja astmaliiton mukaan siitepölyallergiast kärsii joka viides suomalainen. Siis miljoona! Aivastelevii ja vuotavii klyyvareit tai vetisii öögoi pyyhkivii stadilaisii allergikkoi budjaa noin 110 000. Esimerkiks Artsunrantsun 8000 jengist niit löytyy siis about 2000. Vakavimmat astmaatikot turvautuu legurin jeesiin. Skidien ja gamlojen… Lue lisää
 
			
		Stadin oma lafka. Keskiviikkona tsittasin kovassa jengissä: Helsingin Osuuskauppa Elannon Edustajiston Varsinainen Kevätkokous pidettii Ässä-keskuksess Flemarilla. Osuuskunnan ylin päättävä elin, edustajisto, valkataa neljän vuoden välein. Kokoontuu kaks kertaa vuodessa. Tsittasin edellisen kauden varsinaisena senaattorina, nyt varalla. Varsinaisii ilmoitti esteestä 17 tyyppii ja varajäsenii kutsuttii tilalle. Kauas taakse jäänyttä laiffii edustaa sloganit ”Elannoss ei oo muuta… Lue lisää
 
			
		Vappu nostaa festarifiiliksii meille jokaiselle. Se merkkaa monelle familylle perinteitä, joist pidetää kii. Stadilaiset raflat buukataa täyteen vuodest toiseen samalla jengillä. Svedut bilettää Kaisiksessa, finskistuidut ja muu jengi Kaivarissa. Sinne roudataa monenlaist rakennelmaa ja katetaa pitkii pöytii nurtsille. Skumppa virtaa ja möykkä kuuluu diplomaattikaupunginosaan saakka. Stadi siistii mestat jo seuraavana päivänä. Fyrkkaa palaa apparidirika Pekka… Lue lisää
”Näkymättömill skideill on hintsusti frendei”, skrivas muumimamma Tove Jansson ja tarkoitti jengii, joista meidän tulis huolehtii ja välittää, mutta jotka skuffataa kauas sivuun ja unohdetaan. Hänen stoorissa snadi friidu joutu niin monen symffauksen kohteeks, ett muuttu käytännös näkymättömäks. Lyötynä, deppiksess ja ilman itsetuntoo hän dallaa Muumitaloon joss kiltit peikot vähitellen saa hänet taas näkyväks. Tässä… Lue lisää
 
			
		Krigun aikana 1944 – 1945 kaikkien tehtaiden kapasiteetti käytettii krigukamojen duunaamiseen. Myös karkkitehtaat joutu talkoisiin. Handeleist ei juurikaa hitannu mitää skidien makean nälkään. Sokruu sai slumppaa vain kortilla. Mä minnaan jotain porkkanast duunattuu jauhetta jota stikattii kitalakee. Mitä makeeta sä sait imeskellä? Turkulainen Hellas onnistu saamaan laihoille markkinoille pastillin. Se duunattii lakusta, snadi, pitkänomainen, pyöree… Lue lisää
 
			
		Näkkileipä, panssarivanikka eli näkkäri tsennataan skoless ja ruodiksess slangiks ”pomminkestävä”. Kova breku, joka duunataa täysjyvärukiist ja paistetaa 250 C muutama minsa. Breku koristellaa leipäkammalla, näin sitomalla pohja ja pinta estetää ilmakuplat paiston aikana. Talvi- ja jatkokrigun aikana lotat baakas solttujen käyttöön ”panssarivanikkaa”. Nykyään ruodiksess käytetää samaa näkkärii ku slumpataa marketeiss. Me jermut sanottais lällärikamaa… Näkkärist… Lue lisää
Kuka minnaa telkkarimainoksen ”egulla duuniin” jolla haluttii purkaa meidän kanafarmareiden eguvuorta? Meidän family osallistu eguläjän purkamiseen ja skruudattii eguja joka safkan yhteydess. Kunnes legurit ja safkaterapeutit alko bamlaa ett egujen skruudaamist tarttis vähentää: korkeintaan yks egu viikoss. Mulla rupes toi safkamenu hupenee ku joutu pihistää egujen skruudaamist. Egu ku kuuluu niihin aineksiin joita meikämanne haldaa.… Lue lisää
 
			
		Yks Venäjän kysytyimmistä orkestereista vieraili viime lauantaina 21.3.2015 Helsingissä Musiikkitalossa. Orkesterin perusti kapellimestari Teodor Currentsis vuonna 2004. Sen kotipaikka on nykyisin Perm ja sille on myönnetty asema Permin valtiollisen ooppera- ja balettiteatterin ensimmäisenä orkesterina. Teodor Currentsis (43) on syntyperäinen kreikkalainen. Ateenassa syntynyt ja opiskellut kunnes 1990-luvun alusta lähtien Venäjä on ollut hänen kotinsa. Hän opiskeli… Lue lisää
 
			
		Ootsä koskaan kuullu slangiks sjungattuu kansanlauluu? Onks niit edes koskaan sjungattu tai skrivattu? Stadilainen kansanlaulu, mistä hittaat? Mitä minnaat? Sibiksen taideyliopiston opiskelija Anna E. Karvonen rupes studeeraa stadilaisii biisejä jotka täyttäis kansanmusan kriteerit. Stadissa sjungattii samoja piirileikkibiisejä ku landella, mutt lähinnä yleiskielellä ja sveduks, Stadin valtakielellä. Slangii bamlaavan jengin biisit ei juurikaa kiinnostanu kansanmusan ja… Lue lisää
 
			
		Nyya Stadi- ja slangifanien klubi täytti eilen (19.3.2015) kokonaiset kaksi vuotta. Saitin kehitys Stadin buleimmaks slangijengiks saa meidät perustajat nöyriks. Tänks kaikille megeen tulleille. Tänks kliffoille stooreille, fotoille ja viestiketjuille joita tälle saitille stikkatte. Sosiaalinen media edustaa tätä päivää: se levittäytyy ja täyttää hela jengin tiedontarpeen. Skideistä starbuihin. Somesta tunnetuin ja suosituin – Facebook –… Lue lisää
 
			
		Tänään tulee kuluneeks 75 v siit ku meidän faijat ja hela jengi flaidas itäisen naapurin kans. Slobot halus ottaa meidät takas Neukkulaan jost itse Lenin meidät sleppas irti 1917 vallankumouksen hässäkäs ihan niinku vahingossa. Setä Vladimir funtsi ett se klaaraa meidät myöhemmin. Ehti kuiteski delaa ennen homman toteuttamist ja sit setä Suulis Josif päätti ottaa… Lue lisää
 
			
		Svedukunkku Stadissa, faktaa vai fiktioo? Mikäli me uskotaan mediaa nii faktalt näyttää. Kalle Kustaa ja Silvia dallas tällä viikolla (4.–6.3.) livenä Stadin gartsoja ja skruudaa kimpassa meidän Sauli Pressan ja sen vaiffin, Jennin kans. Södee. Svedukunkkuja alko tulla Stadiin vilt myöhemmin siit ku Suomi itsenäisty. Svedut oli luovuttanu meidät yllärinä ihan iisisti Rossijalle 1809 krigussa.… Lue lisää
 
			
		Mun byroon seinällä huoneentaulu stikkaa mesee: ”Mikään työ ei ole tehty ennekuin paperityö on tehty”. Skidi tsittaa potalla ja edessä roikkuu telineellä vessapapruu. Tää kliffa piirros ja teksti minnaa meitsii ett kaikki duunit slyytaa vast sit ku papruduunit hoidetaa kondiksee. Vessapapru, nii kuka senkin hissan tsennaa? Ja kuka keksi? Mitä me käytettii ku ei ollu… Lue lisää
 
			
		Se oli rautaa nuorelle kundille joka sai kuorkkisetin 17 vuotiaana. Faija slumppas sen stuidulahjaks: Pobeda. Gamla taksi, parhaat päivänsä jo nähny. Kilsoist ei tietookaa. Ehjät, stydit pellit, niklatut teräspuskurit ja inessä tyypillinen neukkudöfis. Mun paras stuidulahja. Kaikki me jangsterit diggattii sitä ja rundattii stadin gartsoja minkä fyrkat anto varaa bensaan. Syöppö mikä syöppö mut kliffa… Lue lisää
 
			
		Viimeks skrivasin cätsistä nimeltä Pikilutta. Mun frendin cäts oli tosi clever ku se osas tsittaa wc-pytyllä tarpeillaan. Frendi risti oman botskinsa cätsin mukaan: Pikilutta. Meidän familyyn hankitti seiskytluvun alussa cätsi. Kundit – lähinnä nuorempi Tomi – hinkus jotain elukkaa himaan. Demokratia toimi ja nii me marssitti kissahandeliin. Slumpattii snadi söpö misu jolle annettii megeen sukuselvitys.… Lue lisää
Runskin pudessa staijas gungat. Nää gungat roudattiin veks aina illalla. Sit ne duunattiin fedulodjuun venttaan aamuu. Tää pudevaksi oli sama jäbä, jonka duunii oli jaagaa meitä futaajii veke Väiskin nurtsilta. Se oli saanu siipeensä, ku oli tää flaidis Slobon ja finskien kera ja sen tartti siks käyttää tsebaa, ku se joutu dallaan sen duunin takii… Lue lisää
 
			
		Tällä kertaa bamlataa cätsistä. Tai mirristä. Eli kissasta. Kisu kehrää aika monen stadilaisen himakaverina, gamlan tai jangsterin. Tai mouruu maaliskuun mooniksessa. Naapurin riesaks. Cätsfrendi dallaa lempparin kans Kaivarissa, Kaisiksessa, Hietsussa. Siinä missä dogidallajatkin. Cätseille ei oo vielä byggattu omia aidattuja dallauspuistoja. Mä studaan ett niitäki nähdään tulevaisuudessa…. Kissa on petoeläin näin opetettii skolessa. Snadina se… Lue lisää
 
			
		Elettii 1940-luvun finitoo. Kriguista just klaarannu kansa raato krigukorvauksii Slobolle. Laiffi alko palautuu, Stadissa pommitusten jälkii fiksattii ja jengi hirvas jo snadisti bilettää. Helsingin Puutarhaseura samlas kimppaan kaikki stadin farmarit, jangsterille perustettii oma Helsingin Puutarhanuoret. Molemmat yhdistykset kuuluu nyt jo historiaan. Faija hyyras Stadilta Annalan Puutarhan Gammelissa. Siit tuli mun lapsuudenhima. Harrastuksii hittas niillä huudeilla… Lue lisää
 
			
		Kuuskytluvun puolivälissä keikkakalenterissa näytti hiljaiselta. Nyyat starat fanitti jengii. Viikkosanomien suosituin suomalainen äänestyksessä v.1959 neljänneksi tullut Lasse Liemola edusti mennyttä maailmaa. Danny, Johnny ja skittabändit nous stagelle. Mun oma bändi stikattii kilometritehtaalle. Mä tein keikkaa itse ja sjungasin omii biisei niille ku diggas lyssnaa. Toukokuussa 1966 pyydetti esiintyy Pieksämäen Nuorkauppakamarin tilaisuuteen. Skujasin sinne omalla fiudella.… Lue lisää
 
			
		Ootsä koskaan bunkannu yön kaapissa? Siis putkassa. Mä oon. Nyt kerron teille koko stoorin, joka on pysyny salassa kaikki nää vuodet. Vanno ettet bamlaa tästä kellekään muulle. Mä olin finnannu iskelmälauluskabat Byggalla 1957 yhdessä Laila Kinnusen ja Kari Tuomisaaren kanssa. Tein ekan levyni saman vuonna PSO:ssa Ossi Malisen studiobändin kanssa. Biisi oli ”Kadun aurinkoiselle puolella”,… Lue lisää
 
			
		Pentti-Oskari Kangas on varmasti monelle meille tuttu Seitsemän Seinähullun Veljeksen faijana. Tää hulvaton bändi oli vakiskulaajana Lintsin jokakeväisessä UIT:n ilottelussa. ”Kansakoulupohjalta” julkkistaivaalle flygannu Pentti-Oskari on todellinen laiffin monitoimiäijä: höyrylaiva Ukko-Pekan kapteeni, soittaja emeritus, Herrankukkaron vanhaisäntä ja kiireapulainen sekä avustuskenttätyöntekijäharjoittelija Lotus Hill Sri Lankan köyhien lasten ja vammaisten avustushankkeessa. Aviomies, isä ja isoisä öppnaa minnailun aarrearkun… Lue lisää
 
			
		Kuka minnaa Teinijunan vuodelt 1957? Kuka oli messiss? Meitä oli about 700 teinii ku lähti stogella Stadista Rovaniemelle helmikuun 22 päivän iltana. Redun järkkäs Helsingin Teiniyhdistyksen aktiivijengi, jossa puuhamiehenä oli mm. Kimmo Tarkkonen, Ella Erosen poika. Kuka mulle skulas ja pyys megeen on jääny arvoitukseks. Mun broidi Jori oli kans redulla messissä. Mä olin sjungaillu… Lue lisää
 
			
		Joskus tulee minnailtuu 50-luvun jangsterivuosii, ku olin sjungannu läpimurtobiisin ”Anna Pois” (1958). Ennen sitä olin jo tehny viis savikiekkoo (78 rpm) yks niist Diivaillen, joka stikattii Ylessä esityskieltoon. Siihen aikaan radiossa tsittas kuunteluraati, joka lyssnas ett styget on puhtaasti sjungattu ja tsekkas ett ne on kieliopillisest gutaa finskaa. ”Stadin kundi prätkällään” oli liikaa raadille. Siellä… Lue lisää
Mun duunin seinäl on erilaisii aforismei – mä diggaan niit ja lanseeraan aina ku kohdalle osuu. Yks mun feivoritti on: ”Uskokaa unelmiin, niissä piilee ikuisuuden portti”. Ku mut valkattii perinne- ja kulttuuriyhdistys Stadin Slangi ry:n bamlausdirikaks neljätoist vuotta sitte mä bamlasin ääneen yhdess hallituksen möötiss: ”Slangimusikaali olis kliffa juttu”. Seuraavana päivänä mulle skulas Tapani Närhi,… Lue lisää
 
			
		Lännen sivilisaatios vietetää joka vuosi megafestareit, yhden skidin synttäreit joka tapahtu noin parituhatta vuotta sitte. Joulust on skrivattu ja sävelletty enemmä ku mistään muust häppeningist. Mielestäni snygein joulubiisi on ”Jouluyö Juhlayö”. Sen sävels kanttori Frans Gruber ja skrivas kirkkoherra Josef Mohr v. 1818 Saksas, Oberndorfis. Se synty ihan vahingos: kyläkappelin urut oli epäkunnos (hiiret oli… Lue lisää
 
			
		Yheksäkytluku on lähihissaa, jonka meikämannen yrittäjäsukupolvi minnaa vielki kalsa rinki persuksissa. Suomen Pankin kovan huggen politiikka meni skutsii ja hugge devalvoitii, me syöksyttii historian syvimpään lamaan. Pankkii ja firmaa meni kanttuvei koost ja historiast riippumatta, puol miljoonaa härmäläistä luudas gartsoill ja rantsuiss ilman duunii. Kymmenii tuhansii snadii yrittäjii meni nurin, moni teki itsarin ku familyt… Lue lisää
 
			
		Satoja vuosii on Stadissa järkätty markkinoita. Vanhin yhtämittaisesti järkätty häppäri on Stadin Striimarigeimit, joit on järkätty jo 272 vuotta. Perinteinen torihandeli hedelmillä, fisuilla ja rehuilla on hiipunut ku suuret ketjuhandelit SOK ja KESKO etunenässä on tehostanu freesihandelii. Stadissa oli vielä 1950-luvulla monilla lafkoilla omat tuoretuotevarastot: HOK, ELANTO, VARUBODEN, HELSINGIN TALOUSOSUUSKAUPPA, TUKO. Ne on kaikki mennyttä… Lue lisää
 
			
		Kahdeksankytluvun lopulla tsiigattii nyyaa idiksii. Bisnes stondas paikallaan, mä halusin äksönii. Broidi jatkoi volyymihandelii marketteihin, itse keskityin leipomotoimintaan ja suolakurkkuihin, joita blisattii tasasest. Yks morgeni ku pluggasin Hesarii mä hiffasin, ett myynnissä oli blumsteritukku. Mikä ettei – tuore mikä tuore – funtsasin. Otin myyjään kontaktii ja eipä aikaakaan kun öppnattii blumsteritukku. Tuotiin maahan Hollannist ruusuu,… Lue lisää
 
			
		Kahdeksankytluvulle tultaessa bisnes oli kasvanut kymmeness vuodess sellaisiin mittoihin alko hirvittää. Mun broidi oli tullu messiin ja me tehtiin volyymihandelii marketteihin ja tortseille. Hagiksen tortsa ja Kauppatoritsa oli siihen aikaan voimissaan, ennenku keskusliikkeet pääs bygga omat markettinsa. Keväisin kun vihannekset – tomaatit, kurkut, salaatit – ehti markkinoille niist oli hurja kysyntä. Tuonti slyytas siihen aikaan… Lue lisää
 
			
		Pisnesmies. Niinku mä edellisiss stooreiss skrivasin, seiskytluku oli innovaation ja kasvun aikaa. Firman alkuperäisest bisnesidiksest oli rönsyilty enemmän tai vähemmän menestyksellisest uusiin tuoteryhmiin aina katkiksist suolakurkkuihin. Tuoteryhmist luovuttii ja vetäydyttii veke aina ku markkinat täytty kilpailevist halpatuotteist. Leipurimestari Yhtenä aamuna mä tsittasin himassa, dokasin aamuborkkaa ja pluggasin Hesarii. Öögaan sattu snadi ilmoitus: ”MYYDÄÄN LEIPOMO”, myyjänä… Lue lisää
 
			
		Meillä stadilaisilla kaupparatsuilla – reppureilla – oli tapana kokoontua ennen himaan lähtöö Mikadon raflaan, jossa meill oli pyöreä kantispöytä. Siellä oli päiväjorot ja Erkki Junkkarinen sjungas. Handelit stikattii bosee klo 17.00. Otettiin yhdet bisset, juteltiin päivän handelit ja painuttiin useimmiten himaan. Joskus ilta saattoi venähtää viihteen puolelle. Me kutsuttiin paikkaa KONTTORIKSI ja sovittiin päivällä tavatessamme… Lue lisää
 
			
		Viiskytluvun lopulla jouduin show-bisnekseen ku mä finnasin 1957 iskelmälauluskabat Stadin Byggalla ja siitä tie johti levytysstudioon. Mä sjungasin yli 50 stygee erityylistä musaa evergreeneistä Kulkurin valssiin. Mut nimettiin Suomen Paul Ankaksi ku sjungasin ”Diana” ja ”Olet kohtaloni” ynnä muita hänen biisejä. Kun Cliff Richard nousi levyillä ”Livin Doll” pinnalle sain levyttää monta hänen tunnetuks tekemiä… Lue lisää
 
			
		Mä oon nakuklabbi stadilainen. Villa Annala Gammeliss oli mun hima. Faija oli kauppapuutarhuri ja me viljeltiin keväisin salaattii, retiisii, tillii, persiljaa, porkkanaa ja kaikkee skruudattavaa rehuu. Kasvilavojen lämpöö duunattii stadin jätekuormilla, jotka roudattii lavojen alustaksi ja maatuessaan anto lämmön. Ympäristöongelmii ei siihen aikaan funtsittu. Kriguaikana meidän rehut, milkkis, smörre ja kötti kelpas ”Stadin Bosseille ”,… Lue lisää
– Sä oot hankkinu kuntofillarin, onks sun kuntos kohentunu? – Se on kyllä ollu enemmänki paikallaan polkemist. Snadina kundina mull ei ollu fillarii, mä sain sen vast ku menin Käpiksen skoleen. Vanhastakaupungista Annalan puutarhast oli Käpikseen kuus kilsaa, talvella mä skimbasin ja kesällä dallasin. Fillarin mä sain joskus 12-vuotiaana. Ku pääsin stuiduks niin faija osti… Lue lisää
”Toivottavast kukaan ei oo erehtynyt pitään sua nopeaälyisenä” hehkutti vaiffi yhtenä päivänä ku mä en pysyny sen ajatusmaailmas messis. Tarttee myöntää et ihan heti ei aina tendaa. Joku viisas on sanonu: ”friidun kans bamlaaminen on yhtä vaikeeta ku sanomalehden pluggaaminen kovas tuules”. Alkuhistorias ei oo rekisteröity födauksii nii tarkkaa ku nykyään. Se tais olla Rooman… Lue lisää
Torinon skabat sai stadilaisenki tsittaa telkkarin ääres vaik en mikään snögefriikki oo. Mä diggaan suulist ja lämpöö. Slalom on ollu mun juttu jo ennenku Kalle Palander oli edes födanu. Se alko ihan tsägällä ja tapahtu mun ekas laiffiss ku skidit oli viel snadeja – seiskytluvun alussa. Me oltii joka hiihtoloma flygattu Kanarialle tsimmaa ja ottaa… Lue lisää
 
			
		Anne Mattilan biisi ”perutaan häät” on soinu jokaisesta tuutista jonka mä oon öpnannu. Siit on tullu kestohitti joka on jääny mun korvaan soimaan ja mä hyräilen ittekseni ”…perutaan yhteinen hautapaikka…” vaik tarttee myöntää, ettei monttubileet ollu ekana mun mielessä ku mä menin giftikseen. Tähän ikään on pidetty monet pippalot ja hääbileitäki on mahtunu niiden joukkoon.… Lue lisää
 
			
		Nyya slangifanien feissarigruppi perustettii 19.3.2013. Nyt meit on 8’220 jäsentä. Slanginyt klubin tarkoituksena on samlaa kimppaan kaikki slangi- ja Stadifanit, jotka haluu tulla megeen. Rakkaudesta Stadiin ja slangiin. Facebook ryhmän lisäks on tänään öppnattu nettiin oma verkkolehti SLÄMY Siihen voi kaikki skrivaa ja stikkaa omii fotoi joko gamloista hima-albumeista tai ite bongaattuja. Verkkolehti on ilmainen… Lue lisää
 
			
		Mult on monta kertaa kysytty mikä on ollu mun paras keikka. Mä oon joutunu hetken kelaa ja funtsii mitä toi kyssäri meinaa. Tarkoittaaks se niinku fyffee eli hynää vai meinaaks se vilt jengii niinku viisdonaa ja sillee. Onks se ollu ”bättre folk” keikka jonku Kroisoksen palatsissa tai landemesta lapin korvessa jossa tendas hyvä fiilis. Mun… Lue lisää